ny .F Lo ort UD ue el orks ta =F at - 1 Pie el “pl Fr ' or - = A See See ot Pu or Lk _s = ‘Teh ate Page re ms Fe ae ai an : a sees : ash, a am La ee “a Ars, Ia = te Se Trp, ob . ™ i r zo . aa an oe — =, gate Ti a Pac FAG ae "= —Z.:1 r aa 5 = eb a rite F aa ho "| 2 _ . ied , n _ , 7 cas - [eo _7 u— — . 7 - Saray oF all . ee “hie =_ we peat i 7 oe - “7 it T: =: =o ele et ues cth aw A eis TA —, rete L : ao a kk oc L . wn a =u ee, ead "kL a Le Sahin 4 - Fe a '. ‘re A ee - pa ar i fl ~ rd . . - a oe eae = pe 2 FEMS = aaa Hee = =e eo. . a ae =—Tr: ~~ "| a ae ee rr i. oa et ue r an 1: i. aur Le Se eo Hue!” voi tehda tyhjaksi. heidin pravokationinsa. HySkkié. gi hemiiin lopun germaanifoisen taantumukgen jatkuvasta pee _. Ja Hindenburgimme. Heil on vain toiset nimet, nmut- wae - Lal = Renker Een mo mPareae = eat a) bon ot! - —_ oo = = = stBhE t ‘4 . a = a = oe dy z ape arith - Te ee io = Oy ne oS . He bo = am, red . ‘ Lal . ad T ie) vm por = . ye - sy eee me od - — ee tl 1 Sond (Westacva tojmittajs. i i 2 il ae | (1.50 ja whol kk. TBs, gatatuhantisen joukon tarmokkaan toiminnan maansa) jy Pjetarin tyalaiset langettivat ja miki kaikui oi- ~ yereksempid egimerkkej?. - 1914 syoksivat mailman veriléylyihin ja rauntoihin. - Kisiked -heidiin omaisuuteensa, sanomalehtiinsii ja val-| oe fasavaltaa, Tervehdimme 1étii tarmokasta kantea, jocks ae 1}. gallankumousteibunaalissa kirjoittaa Radek: _ jat valilsivat piiri piirilta edustajansa ja lnhettivat eit. nema selityksineen teibunaaljin, Samaen aikaan saa-| ¥4¢e}27 : Kel : EO put mys lahetystoji Pietarin tehtaista ja tyomailta. ella te teette edelleen tyota P. A. iin hengessi, jotta 'Vallankumouksellinen groletsarinen tribunaali otti ng | mista 00,000 ammattijarjestonne jasenesti, jotka eivat |< yn vastaan syvtettyjen Iisndollesse, joista ef yksikdin | viela tall kertaa ottaneet osae dinestykseen, saadaan weed... rohjennutl tehda kyseenalaiseksi tata suutta historial- todeilisia tatstelitotta. ae . ~ ista tekoa Porvaristo vaikuttaa tuhansin keinoin ku- ’ otkens seelittad avotmesti, Meiile on idrkestd tuntea tyo- a - ; . . ; Z ; 1 ue een, Ja oikeussalista musdostul suuri antitkkinen ‘ll | murhentivtelmi, Sisdin astuj kemmunislisia ja poo! \ AP AU S lucetlomia Wwildisid, Aclut myos tyolzienaicia. Saapuk ‘nuervkaisia ja vanhuksia, Ja he vyéryttivat esiin ine! | alre 5 F te. . a rr # a a rons “ a ante Orr, tyiviestn eee attaje, 2 ‘tohimoisten evvto:ten Jaineita, ja alkoi tilinteko kat. H. FURO, y. W. SLUP Toimituzsihteari. 1 [rs VAPAUS | (Liberty Finnish Workers in Canads. | Thursday and; taneet ae tentaatiiaan Leninid vastaan. Fa vaieten kuunteli wikeus 14 The only argan of Fub- tehtaan Lyol ais Hshed jn Sudbury, Ont, every Tuczday, Baburdar. Advertising rates 4@c¢ per col. inch. Minimum ¢cnarge for single invertion foc. Biseount on standing advertise ment. The Vapaus is the best advertising medium Bniong the Finnish People in Canada. Umeotushinta kerrap julsistuista ilmotuksista 0c. alstatuumalta. Suurista ilmotuksista sek motuksista, ciden telstii ef joka kerta muuteta annetean tuntuva slennue. Kuoloiimotukset $2.00 kerta ja ole. isa) jokaizelta muistovaraylta; nimenmuutosiimotukset, ait. kerta, $1.00 Kolmekertaa; avioerailmotuxset $2.00 xerta, £4.00 ikaksikertaa: ayntymailmotukeet $1.00 kerta; ha: Jutaanlieto- ja osoteilmotukset 50¢. kerta, 31.00 kolme- hertaa, --- Tilapdisilmotuksists pitid raha seurata mu-| - THEE eraan pil cosialivallankumoukeellisten johtajathin, foista ef yk, ter heli ollut milgan sancttavana. TILAUSHINNAT: Canagaan ykel vk. §4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. Thdysvaltoihin ja Suomeen, Fkal vk. $5.60, pusli vk. | sia, jotka olivat ulkoa appineet intohimoiset svytis- $4.00 fa kolme Wk. $1.76. So Tilsnksis, joita ei seuran raha, ei tulla lahettimadan, paitsl asiamiesten joills on takaukset. Yepanden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lerne St., Puhelin 1038, -- Postioaole: ‘Box 69, Sudbury, Ont. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as pecond class matter, ' huuhielema, huokui ndlin kavhuja ja niitd darettémia | kirtsimyksid, jolla tyéldisjoukkojen on llut kansalais. sodaasa kiristtava, kansalaissodassa, mista sostalival- faan., ll —— Tistain iahteen aijetut ilmotukact pitda alla kont- torissa lauantaina, forstain Jehteen tiistaina ja Javantain lehteen torataina kello 3. — ee ee Ce Kansainvalinen taantumus Pariisilaisessa toverilehdesad kirjottaa Marcel Cac- hin: Merkilsemme jolla muistiin saksalaisten (yolaisten : tuomita vain henkilGt, multa tuomio, minke Moskovan réyhxeilijamonarkisteja vastaan. keussalissa — se oli sasialivallankunmouksellicen pus- Aina ndihin asti svat Saksun prolelaariset joukot | tycen kuolemantuamio. | pyavneet passiiviaina; ne aval itsepintaisestt kieltay- o—-_—___ tyneel kuulemasta Kommanistien yhili toistimeita va- roituksia ja saavat nyt makgaa yvuonna 1918 tekemts- P. T. In tervehdys Suomen tybvielle| | Ponaisen Ammatti-Internationalen Toimeenpaneva Saksan vallankumous Toi tasavallan marraskuussa toimista on sihteerinsd A. Losovakin kaulta Ishettanvt 1918, mutta pysihlyt puotitiehen; se ei pHassyt New| couraavanlaisen Moskovassa toukokuun 12 piivind pii- vastolasavaltaan osti, epi edes tehnyt selvda kunin: | yitey tervehdykeen: " kaistaan: se on sallinut, etti nimi ovat Muncheniasa | jt muoualta yehkeilleet taxavallaa vastagn. Se on lydnyt: laimin seurata Ranskan, suren vallankumouksen, sa-) Me teryehdimme ilolla sila Suomen punaisen am- moin kuin Venijin bolshevistisen vallankumouksen ‘tnattilitkkeen saavutusta, joka ilmeni dskettain Am- | mattijarjeston kansainvalisla suhdetta koskevassa yleis- Menneisyys, kuten nykyisyyskin osottavat, ettei mo: danestyksesga, Punaiseen Ammiatti-Internationaleen varkistien ja junkkarier kanssa ole mikaan sovinto | littymisen puolesta génesti 12,000 jasenta, kun taas * mahdollinen, Tyoldisverta on viljoin vuotanut Saksan vastaehdotus ei saavultanut edes puoltakaan tasta aturkaupinkien kaduilla, vielépa hetkella, jotloin oi- | maarist. Seilsemfstitoista suucimmuassa liitassa saivat keus on ojentanut katensa teantumokxsen lietsajiin, joita| PAD. kannallajat enemmistén. Ainoastaan kolmessa ovat kuninkaal, valloittajat, suurherltuat ja koko Hin-| pikkujaejestéssd ja yhdess@ keskikokoisessa liitossz sai denburgin ja Ludendorftin roskajoukko, jolka vuonna|enemmiston ehdolus, joka tarkottt Soomen Ammatti. Jarjesion pysvttamista riijppumattomand. Suomen se- Saamiemme etojen makaan ovat tydlaisten mielen- | sialidemokraatit, Amsterdemin kennattajat olivat pil- ' gsoitukeet Dresdenissi, Korlsruhessa, Hampurissa, Hei-|loutuneet tamin riippumaltomuusiipun taakse, yakal- . delbergizsd, Frankfurtissa, Darmstadtissa, Haltessa j4|tamatta esiintyd avoimesti Amsterdamin puctesta, Sil. ~ moualla. soaneet vikivaltaisen luonteen, On ravisleltu |1é Suomen tyovaki ei tahdo olla Amsterdamin kanssa daantumuksellisia ja rojalisteja, On raivolla kayly| missin tekemisiaaa, tan virhorsta. Kalliit toverit! . deme . | “4 4 dr ee mR Alku on tehty, jatkakaa sitkedsti steenpdin, te taistelussa koetellut Suomen toverit. Raskaampi teilla on tehtive kuin monien muiden maiden tyolsisilla. Siti enemman vaaditaan teilli kestavyytid ‘j@ ymmiar- rysta taistelussa julkisia ja galaisia Iuckkavihollisianne Yastaan, Feidan on viele suuria ponnaituksia kestettava. . (ditettuihinga, koko sithen rikollisaen koplani, joka hulisee kostosotea, joka jubkiii pydveleja ja uhkaa vastaa monarkistien ja militaristien omalla mitaila sil loin kun ei mistiiin jirkipuheesta taikka vakuuttelosta ole pienintikiin apua. Vain vikivaltaines! ‘offenstivi "Jind ovat onnettomat, kurjuuden keettelemat faukot toigella puotella Reinidi, joukst, jolka vimmaisessa toi- minnassaan ovat valmiit menemdan paahin asti ta te osag yleisadneslykseen. Se ei tosin ole, verrathina miuiden maiden oloihin, mikain huono tulos. Saksassa Gitaa tavallisesti osaz ammattijérjestin térkeimptin Sanestyksiin aincastaan neljds. tai viidesosa jasenista. Jos amsterdamilaiset oligivat saaneet kahden kolmas- osan enemmiston, niin ne eivat haikailisi hajoltamasta Ammattijarjestdd, vaan erottaisivat vahemmiston, Mut- ta me tahdomme seada vahemmistin vakuutetuks] ja voiltaa pualelle valinpramatiémind olleet, ja olemmea yarmat sita, etia se teille pian onnistuu, Me liediimme, etta teidan valkoiset vallassaolijanne, jotka ovat niin romessa malneessa, odottavat vain sopivaa hetkea lyddikscen jarjestinne hajaile. Me tieditmme, ettd teidin amsterdamilaisenne jo puubar- vat Ammattijarjeatin hajottamista sill§ tekosyylla, et- teivat tahdo diittya P.A-leen. Me tiedinime, etta valtava | encramista Suomen tyévakea on inholla kadntava sel- kansa porvarien kétyreille. Mutta tiedamme myoskin, : eta lodennakéisesti sosjalidemokraattisiile johtajille onnistaisi vield# toistriseksi ker3t@ muvtamia sataja’ eksyltmidiin tyétaisia Haton Vippunsa ympirille, mika| tatjoisi Suomen vallanpitajille tlajauuden ryhtval lii- toss gosialidemokraattisten johtajain kanssa kurista- moar ieidén Ammetijarjestoanne ja julistamaan arte. terdamilaisten jarjesté aincaksi tailtiseksi. Se on leidtn estettiva, Suomen Juckkatietoiset 1ya- laiset. Me tiedimme, ettd te kuulutte meidin jouk. kooritme, jn vaikkakin teidin taytyy nykyisten voima- suhleiden lakia viela odotiaa, étinenkuin voitle muo. dollisesti bittva FLAT. niin se meidin keskingisii vilejdmme sumeena. Térkeinld meitle ja teille on se, hapeista, Sakealaiset kommunislitoverimme ovat ta- min tarmokkaan esiintymisen johdossa. He ovat ja aikaisemimin moncen kertamn antaneet n§ylteen urheu- destaan kuglemaan aati, He juusi viime vuonna for: juivat kappilaiset ja muut attentaattimiehet. Je he ovat volmiit tekemiidn selvn tillikin kertaa, Odo- - tamme mitd suurimmalla kirsimatiomyydelld témin liukan tatatelun ‘ratkaisua, i Ls Ranskessakin on meillé rojalistimme, Kappimme ta eivat ole sitt vahemmén narrimaisia ja fumalatte- mia. Ja natden neurettevien, joukettemien pokkeliiden nojalla kiy sellaiselle raukalle kuin Poincare laa- tun tilapiiisesti suorittaa poliittista osaa. Mutta joa be aikovat matkin saksaleisia henkiveljiddn, tulevat ¢anckalaiset tydldiset nousemonn keitd vastaan raivok- Loammio. kuin miti on milloinkaan nahty, vallanku- mouksellisessa menneisyydessimme! Moskovan proletariaatin 8am ~ Moskovan tydliisvalivoteltujen Velodarskin mur- han vuosipdivind suorittaman esintymisen johdosta - Moskovan katujen suuri odytelmi suoritettiin lop: puun Korkeimman tribunaalin satissa. Mielenosatta- Snomalaiset toveril, plaka THvinne lujasli kogsag kestiiaksenne kapitalislisen rappioajan yaivat, valkoisen terrorin ja luckkavainon iuskal ja inhot, Pitakad hueli siild, eltei johtonne horjahlele. Tietakai, ettg kaikissa maigsa on teilla oskollisia taisteluteveretta. Kaikki Pu. naisen Ammalti-Internationalen kannattajat Jissien takana jokaiseen oikeuleen ja Kirjoittaa silten vapaudesiaan Ja puolucettomundestaan, Profetaqrinen ldisjoukkojen mielipide, joskin me langetamme tuo- \ * . his mion vain asiat ennakkoluulottoman tutkimisen jal- eee Oe --e a 30,000 jirjestajenne jésenté ei ofe ollenkaan ottanut; tukevat | tisirkevisti, tilaalia Hmaitukeemme johdesta, josta tarjneimme jokai- ‘Kista sosiafivallankumouk-ellizen puolueen tekernisti jselle Vapauden koko vuoden tifaajalle hyvan Wa- rikokeista tyivaenluckkaa ja tatonpoikia, Venajan val- jtermannin tehtaazsa valmistetun fountain kynin ilmai- lankumousla vactaan, Ja cikeus kuunteli Mickelssonin sekei, on tuoitanut hyvid tuloksia, Tekutiain on uvsia ion kertormusta, jolka tvélaiset olivat ot-:tilaajia ja uudistuksia saapunut ja aina vain tulee kiinni Fanny Kaplanin timin suorittaessa at--liedd. Ensimmainen tilaus, jonka kynii tebtaasta tila imme, on nyt lappunut, muita olemme tehneet widen luecttaman tyilaisen intohimaista kuvausta\tilauksen, jeten Keneatian, joka vuodeksi itselleen cla, kumnka sesialivallankumeoukzelliset olivat ampn- ; *aparden laa, ei tarvitze pelata jaivinsd ilman net Kasanin Ivolaisia. Ja atkens"oli vaiti, saimoinkuin ‘yaa, Mvoskin asetimme timaituksessa kynan saamiselle jetkaan rehjennut kateoa niihin silmiin, jeisla kohos ajaksi kesa- ja heingkuut, mula nyt tulemme jatka- ratkaimmat svvtukset heita vastaan, eipa Tiikutlaa. magn luota aikaa toistaiseksi, tekematta stihen mitaan edes huutiaankaan. He vaikenivat. Ja me karkkt tum-irajcitusta ja annamme kynad siihen asti kun toisin simme hetdin olevan sisimmassaagn tetvisa siita, el; paitamme, Talla toimenpiteedla sellaiset lilaajat, jot- ‘ka oval jo kyndn saaneet ja ovat alleet tilaisuudessa He ehki ajattelival, etta tyolaisien valtuctetut; sili kokeilemaan, ovat antaneet kynan kunnollisun- olivat videaesa, Ehkipd koottivat he sisimmassdin loy-: desta hyvié Jausantoja, joatka Langunnot taydellisesti 142 puolustuksen teoilleen. Mutta yksikaan heista ei 1oh-* puhuval sen ajatuksen puolesta, elt? emme ole tilaa. tinul vaillaa, cttd tassa esiinlyi vaarennettyja tvolat-|jillemme tarjonneet miléan ala-arvoista tavaraa. Torstaina, heinak. 29 p, — Thursday, July 20. Vapauden kynapalkinto lisaa an tielginen omala riistonalaisecta asemattaan ja 3) etta korgressin jarjeslyy, liittyy kytkit kyljessd taistelemaan parem-|t64et ennen caikkes man vhierkunnan puclesta, Siz, tilaamalla jtsefleen | kataisteluesa tarvittayaa kokemusta ja eaavat ikelleen! maijta scuntag ty kyndn, jolla yoivat ajatukeiaan ilmaista, joko yksi- | Jun kapitalismin tviskirjeenvalhdossa tuttaviensa ja omaistensa kanssa | 50slalistisen yhteiztucnay +... taikka sitten kirjottelemalla Iehteen mieiipiteilain ny- . kvisesta ciistosta tal paikkakuntansa iapahtumista, Leh- lemme palstat oval aina avojdna vksitvisten toverien yay tahettamille. vomaauutisille ja artikkeleille, jos sel! laun laicet eivat tarstele vallankomouksellisen tyivdenlitk-}min Inlernationaleeg jg ];.. keen periaalteita vastaan ja jos vutisitla tat arhkke- leilla on tyavaestén syvien rivien heratt@miselle edul- lisesti vaikuttava merkilys. | Tyélaistoverit Canadassa, kayttakaii hyvaksenne ta-|tolssa, jotka eivit yiely gt. . ti mainiota tilaisuutta multa muistakaa, etta sen ieette|S*et kongressiedustajiag:, aciez, ef yksin kynin’ takia, vaan vield enemman tydvaenlua- kan yhtendisveden ja tietotsuuden edistiimisen tarkcT. tuksella. Tydvgenluokan vallankumoustaistelu on mail- mantlaajuisessa mittakaavassa kebittymiss’, kasvamas- sa yha voimakkaammaksi- Emme voi sanoa hetkea, milloin meidan on oletlave siihen aktiivisesti ogaa ja Melkein kaikki Canadassa asuvat kansalaisemme|siksi jokaisen an tuota hetked varien valmistutiaya, Sosialivallankumoukselliset fohtajat istuivat syviin| yaksj nykyisen yhteiskuntajarjestelman narinknyisuu- ajatuksiin vaipuneina ja kuuntelival syyttdja; et val- det, iulustuitaa tyolaiset tuntemaan luokkien valiset tion yaan Tuckan syyltijid, jolka olivat cltanect su0-| etycroavalsuudet ja koko vimmatuksi kaynyt luokka-|ennakkoluuloja ja te tuletle huomaamaan, etla Vapaus , Kutusta. Uselmmissa lipsisis pep rittaakseen yleisen svytidjan ja luomarin tehtivat. Ja taistelu, saavat tilaafat itselleen ativan niin saatiin salissa kumita historian sesialivallanku-! maiqinn kynin. Kysymyksessi on siig kakai asiaa.‘seliltid agiat kaikkia siistettvja ja heiddn elujaan pun- mouksetlisetle priatueelle antama luomio, Hirvedmpl ydlatset oppivat oman lehtensa kautta kécittelemaan: luomio kuin mith oikeeden voi olla. Silla ctkeus Ol) vhteiskunnallisia asivita, muodostamaan mielipiteensa ee ee = a Tyoélaistes lomassa pujerretaan silinin talljin porvarikin Saksassa. Erabergerid on nyt seurannut toi- nen ecvaliankumoussixaz, Rathenau. Pesiinsa rauhagg jatetyt murhaaja- porvarit ovat jilleen vuodattaneet herragvertakin, nayttinect, etter vii- me gikaisia Hindenburg- ja Luden- dorff-ilyeily]i ole ayotta syyti suo- ritettu, atta paraatesta ej ole pit- ki matka verisaungan, olipa sitten ¥alkka kysymya porvaristakin tyéliismurhat keuluvat man mua th paivijarjestykseen. Rathenay ei olut mikéin tyiv3- enystava, ‘lil hiermt hin kaikki kauppansa yoitta- jemaiden kanssa tyovienluokan xue- tannuksella ja pitt, eiki viistana porvarina auinkaan vadrin, kaupan- hierontaa mieletonta kalvankalistus- la pAarempana, Mutta murhaporyaristolle on katkkinainen jirai kKauhistus. Kuten Suomessa, pyrkivat Saksankin mo- narkiatit ennenkatkykea tukahutta- maan jarjen #anen. Mith ei rat- keistu kirveella, sity ei ratkaijstu milliin. Helvettiin kaikki Ritavuc- ret, Erzbergerit, Rathenaut. Ela- murhasminen. Miesiappajat, ne ovat poikag, nillle suitsattaa ylistyetian monarkistinen sanamalehdisti, ka- tukivjailijat ja ykhiisdn huorat! Jos kayttiisimme porvarién kiél- ti, sanoiwimme;: Ercberger ja Hat- henay ovat sagneet ansaitun palk- keanca., Mtksi eivit he ministerito- yeremeen kyulleet kommunistien vilnittomia varcituksen huytoja? Miksi seisoivat fe toisella jalallaan itsekin monarkistien rutsaisella maa- peritli, toisella sostalidemokratis- ten johtajien myymalikejuissa, Sy- vien rivien, suurten tydtatekevdin kerrasten muelt®? e! tahtonué ku- kapn kuulla, kuultiin vain ‘elja- Teita, olivatpa aamd sitten miata leirista tahanss. J& kaikki manta sanoivat: kuohan vain tyoivaki py- ayy kurrssa, Pilskogt monatkistit vain paraatejaan. Heihin alkidn koskettake, Navitikiamme sen i- jaan valtaamme tydlisille. Kentiee si sitten saamme rauhessh harjot- tea nuorallatanssintista. Mutta ma Tut katkeiles, ja «viigaat pomvant aivat pubkaisee scalnmuthaajain kunlat, Kiitos sith tyotatekevin kansanluokan holveksinnan ja vel-; johta- jeilyn sosialidemokratisten jain kumnsse. : Silla Himeksimainitut tassi oike-: astann oval paas¢ylliset. Sosialide-. mokratiset johtajat tasgikin tapauk-; gessa paljastuyat katkessa poliitt- sessa inhottavundesgaan. Joka kerta kun kommuniatit ovat. varoiltangel vaerasta — ja tata he: ovat tehneet joka paiva! — Ja yastimalla vaatineet tyavaenluokan auljettua puolustusta, on hei- din monesti kerrasasen alentayat- suutta Jahentelevala ndyryydelli tekemat ehdotuksensa aing hyljat- ty, oval ie Saaneet vain hivaii- tysti ja pilkkaa osakseen. Jvurt Juhannous-miestapon edel- likin yvetosivat he eri trovienpuo- lueiden jehtoihin, vetosivat sydin- mutta turhaan. Vii- méisin noskelaislehden, Yorwartsin, —ela — Saksan porvavien verthekuma ilmaiseksi hon a raivenpurkaus Koski jopa amaa puo- lehdessé olf uskaltanut puolustaa tyavaen yhteistd puolustusrintamaa! Mutia mitipS muutakaan tekisi- wat noskelaisjehtajat. § Peltittisina veijareina ovat he kaikkien monar- kististen attentaattian jalkeen jouk- kojen pakotukseste muadon yvucksi karottaneét vaisun danen der kai serilaisten ubkaa vastzan — Ieh- dissin, mutta monin paikoin ovat jtse sosialidemokratiset kellokkaat oltaneet onsa monarkistien mielon- oseltukaiin ja ayoimesth Eunnuste: neat porvatillisten murhaajain v5: lankumoukseltinen puolue taisteli tyavaenluckkaa ¥a5-| he sitien metsissii, kaivoksissa, farmeilla tai kaupun- | taman, eikd mitddn tydvaenluokan voimien jaottelua ja: taistelutervehdyksin : pualueiden joukoilla | pinkian murhasta ja kaikki kutts- luetoveriaan, joka riippumattomata! toy Samaan porvarillisen ja pikku- ry fuheensa. Silla jokaisen niiden tyoliisten sana, jalka | gyat kizjoitustailoisia ja stis jokainen silloin tailéin {Joukot on kottava, tiivistettyyn Iujaan yhtendiseen rin- esiintvivdt oikeuden edessd, oli kansalaissodan vered | kirjattaa, Nyt ulisi vain katsottava, eta jokainen { tamaan, sta vain siten tehden voidaan menestykselli-| mytskin omistaisi hyvin kynan. Samalla kun tilaa it-{sesti kiyda taistelua kapitalistista jarjestelmad vastaan selleen Vapauden, leiden, jonka tarkotuksena on teh-|ja saavuttaa Inpullinen proletariaatin voitto. Lehtem- | | cli kaikkialla Canadassa asuville raatajille, olivatpajme Vapaus edistad juuri tuota yhlenaista taistelurin- | | ! ; 4 kien tenilisuuslaitoksissa tydzkentelevia tydldisié, sel. j karsinoittamista. Siksipa juuri jokaisen tyélaisen ofS) iyakka oli jatieilla, teatacs luetlava Vapaulta ja tlattava itselleen Vapans. Mict-: tikaapas toverit kaikkiaila asian ja miettikad sita ilman|liput tehosivat mietenasgitu‘sor ' “ros " . . | on vallankumouksellisen tydvdeston oma lehti, joka: lustavasse hengessd. Tilatkaa sits jokainen itselienne | jaiselte Torille, minne saapui Vepaus vuodeksi ja samalla hyvin kynin, jota jokai- | ‘Kapitalistista jarjestelmia vaslagn, jarjestelmia, joka‘nen tarvitsette. Odottaen lisdai wusia tilauksta ja entis- seisoo Kukistumatiomana vcia niin kawan kun tyalgiset ten wudistuksia jaimme; sallivat ilsednsd ritstettivdn tmuutamien Rarvojen hy-- vinvoinniks! fa joka kukistuu eilloim kun proletariagtti ws Vapanden fevitysosaste. ofa yvoimnda pasta vietteliidistidn ei Rathenaun rourheita ole mitiin sen Suyrem- pea jalkiscurausta kuin Erzberge- porvarillisen yhteisymmircyksen ra-, rmeeseen kuin Suomessa Ritavuaren | tapahtuma: tyovden taiden capt kaamme murhaajain kanssa, kun- han itse vain saamme pitai hen- kemme! Mutta jos Saksan proletarisatti kokonaisuudessaan nyt vihdoinkin saa Silmansa anki nakemaan omain! johtajainga peltitrisen madanniisyy- den ja tottelee kerrankin omaa Riintain, mousee ja tekee sen suur- siivon misth kammunistit ovat lak- kaamatta puhunect, niin iantyy! rif Ja noskelaisilveily saavuttea | onarkistien viimelsin veriteko Bib huippunsa Allensteinissd,; missi $6-[t. chinaukseksi, sialidemokratinen valtuismies Ho- rovski yhdéessi pormestarin “kansga otfaa osaa monarkisiien paraatimn! Mutta sitten kun. paraatit lop- | puvat ja alkas arkiahertelu,: kun monerkistit naksauttavat kuulan vastenimeligen norvarisministerin kalloon, paastavat sosialidemokrati- set lehdet json dlindn. Tapaus on taivaascen asti huutava! Kun taas murhatta tydliinen Kénigsbergissi, murhatut tydliiset yhdelid fa toisel- Ja seudulla, tuhannet Nosken uh- Tit, kymmennettuhannet 47 nau anissa tapetut, tivteen gullottujen vankilain ubrit eirat ole collect mi- tiin. Ne elvit purista edeg kra- kotiilinkyynelt® noskelajajohtajien kaarmeensilmista, niiden takia ei mikaan ammattiyhdistyskongresn ote julistanut suurlakkon, kuten on tapahtunut nyt yhden porvariamur- han takia, niiden tahden ei Berns- fein valtiopaimilla’ ol@ puristanut va- piseyvaa nyrkkigan ja singahuttanut orkeistoporvareille taikka ~ puolueto- vereilleen: «Murhaajat's, kuten myt. Ei! Sosialidemokratinen johtaja- omatunto herid vesta kun on ky- ay¥mys rakkaisty porvareists, kun pettad se porvarillinen yhteinen tin- tame, jossa he ovat iskeneet ompa luokkaansa, kun nahdéan, etta har- hekuwlat = vyortet Jentaa heldin omaankin Juudessyddmeenss| Tailaisia Iuihoja voimia off Rat- henaun tikana. Ef mikiian ihme sis, etta hanen oli verisest] kukig- tutbava. Muita ei ole sanottn, vaikka han seisi kuclemallaan aikban, ren mi- hin hin ei elamazsian pytkingt — kaikkien .taakkojen alle }evdatun tyivenluckan vapahduksen sen yh- tymisen kautta. Viimewet tiedot Sakaasta niet kertovat, etta tyéliiet tsi jal- leen kerran hyvalla tie lbytaa itsensi. Berlinissa ja movalla on je | pidetty suoria vastaidisekokouksia, misaa Sidattuhannet proletagrit ovat vaatineet taantumuksen taltuttamis- ta ja verimiesten rankaisemista. Mutta tama el keskaan kay niin kawan kuin sosialidemokratiset joh- tajat istuvat veljaamiensa tyolais- fen omantunnon ovella, Heidat on syrjavtettiva. Heista on padstiva divan samoin Evin porvarillisistakin verimiehizta. Ey ole jollakin Nos- wella ja jellakin porvarillisellg pyd- velild mitdan muuta eroa kuin et- ti edellinen tappaa sosiglismin ni- mén, jalkimiinen kapitaliamin. Tami tosin tapahtuisi yhdella- toistakymmenelif hetkella. Liitos- Sain porvarien kanssa ovat sasialt damokratiset johtajat jo melkem kokonaan gitoneet gen kasistd ja ja- loista, myynéet sen gek& kotimat- sille Stinmeksille ett paraikas hie- Tovat kauppaa sen myymisesta Mar- ganilie ja siten jo itse aslasda tivtlineet tean, mihin monarkistil- kin pyrkivat, joskin nama pitaval kalvankalistusta ja parasteja sala- myhkdist? kaupittelua parempanda. Mutta parempi mydbaan kuin e! milloinkaan, Missian tapaykaessa el ratkaise- van yhteenoton seuraukset voi pro- letaraatifle ola sen lLurmiollisem- mat kuin nykyisen porvatillisen ve- Tishunapoltikan ja sosisldemokra- tisen suurveljaukaenkaan senrauk- SéL. YLEISIA UUTISIA Ruotsin Maajirjestén rameitiy mista vastaan =e Rastsin metalliteollisnustyolaislii- ton Soderteljen osaste on byvik- synyt ngatislauselman, jesse mith jyrkemmin tuomitaen ammatillisen keskusjohdon petaytymistaktiikka kapitalistisen pleishyokkayksen edea- sa, #¢ kun e@i ole tehnyt yritysti- kein tyaldisten yhdistimisekai yh- teiseen taistéluun talondellista taan- vamuste vastaan, Osasto on sith mielta, ett saurin ose Ruotsin am- wmatillisest} jirjestynessta tyivdes- testi on samaa kasitystii, mutta et- tei tam otrptivmittemyye keskos- johtoa vastaan Foi tulevassa kong- ressissskaan padsti tiyem ilmi, yan- hentanut vasli; ja edustusjarjestel- mé kun estad oppositionig sasmasta ‘aintian koalluksi. Siti syysti vaa- tii osasto tuleyaa kongressia pat. tamnaian | 1) etti yaslit Maajarjestin kong- resseihin toimitetaan yleisella Aanes- tyksella joko niin, ett? kaikki tyé- vaienryhinat § fineslivat yhteisesti paikallister phteisjarjestéjen keut- ta, mith lapaa me pidimme oikein- pana, taikka 2its vastaavat ammat- 4i- ja teollisnusliitet velyoitetaan va- litsemsan yaltuutettunsa yleisella dinestyksellq; 2) elt] Maajarjestin edustajisto Eliei suurien oikeistolaisthivden-el sag saniotkeytts kongressisza : iPunaizeen Ammetillicean [eee naleen. _— massa keikkia tovereja an | magn sellaisia edustalia, jacks - No, 83, 4 i= Tere ts tere, Foose | Maajarjeston muokiaamin, ot humiouksellize ye; “aiiely es . “