Luonnostaan ihminen tulee | toimeen maassa, puussa ja ki- ven paalla, jopa vedessa ja il- massakin. Vasta parin vuosi- kymmenen ajan on totuteltu avaruusaluksissa painottomuu- teen ja silloin saa kaiketi unoh- taa monet maanpailliset asiat. Erdan neuvostoliittolaisen tieteellisen julkaisun viime nu- merossa on A.A. Serebrov valaissut naita ‘taivaallisia’ asioita. Painottomuus ei ole itses- tdan selva asia. Muuttuu etai- syys maasta, ja maan tihey- dessa on paikallisia eroja. Kun avaruusaluksen akseli tahtad maan keskipisteeseen, se on jokseenkin vakaa. Se on kuin ongen koho vedessa. Hairidita kuitenkin on. Alue heilahtelee hitaasti aina 20 asteen kulmaan ast. Alus_ kallistelee esineita siella siirrettaessa. Se varahte- lee havaittavasti tuulettimien herkeamatta toimiessa. Eik6 tuulettimia voi pysayt- Os yee case eee taa? Ei. Normaalin hengittami- sen turvaa painottomassa tilas- sa vain yhtajaksoinen tuuletus. Lampimampana on kylla ulos- hengitetty ilma ympardivaa ke- vyempaad. Mutta painottomuu- dessa ei ole kevytta tai raskasta. Tuulettamatta uloshengitetty ilma jaisi vain nenan alle uu- delleen sisaanvedettavaksi. Avaruudessakin saa ‘kraa- nasta’ vetta. Mutta sen astiaan- paneminen onkin jo toinen jut- Meilla on oma talo! Vuosi sit- ten eivat rahat olisi riittaneet pahaista parempaan — koko kevat kaytiin katsomassa myytavia tontteja. Hinnat oli- vat ylettéman korkeita. Saa- vuttamatonta alettiin silti ta- voitella taas talvella, ensin kuin varkain ajatusta tunnus- tellen. Voisimmeko oleentua unnel- lisiksi kivitalossa, haistellen parvekkeelta lyijynhuuruja ja katsellen kuinka liikenneym- pyraé suoltaa ohitsemme tu- hansia autoja ruuhkatuntei- na? Ei veikkoset, meille kuu- luu parempi osa. Helmikuun pakkasten olles- sa parhaimmillaan oli erdan sunnuntain lehdesgaé kolmiri- vinen ilmoitus omakotitalosta siedettavaan hintaan. Purku- kelpoinen, ajattelimme jo val- miiksi pettyneinad. Lahdimme silti vilkaisemaan, Luminietosten keskelta nou- gi keltainen talo, jonka nurkal- la kasvoi jykeva, tummanvih- red kuusi. Sita kuusta kuule- minen, jonka juurella asunto? Rinne nousi kohti pohjoista, rinteessd lehtipuita, kuusia ja ohkaisia mantyja. Pihapiirissa oli viisi omenapuuta ja sireeni- pensaita. Talo seisoi vankasti sijoillaan. Epduskoisina nou- simme portaita lasikuistille ja sielta lampimiin sisatiloihin. Omistaja itse esitteli taloa, katsojia oli paljon. Vuokralai- set olivat ndakésallé, vauva, vanhemmat ja isovanhemmat, jotka eivat olleet lahellakaan elakeikéad. Sieraimiin tunke- tui lammityséljyn tuoksu, ka- minat kuumensivat taydella teholla. Kaksi pitkakarvaista persialaiskissaa kehrasi olo- huonéen péydalla, pieni vauva huusi heleasti. 8 tu. Ee avaruuslentaja — e erikoisina pal- varovasti pitkin astian seind- | maa, onnistuu paremmin, koska seinama kostuu, Mutta miten astiasta saa siella mahdollisesti olevan veden? Esimerkiksi, kun pyorayttaa astiaa, niin vesi pai- nautuu seinamille, joilta sen voi imea pilliin, Muitakin konsteja Serebrov neuvoo. | Toisin kuin yleensa kuvitel- laan, on aluksen seinamdan pak- suus vain muutama millimetri. Alus on pitkulainen kappale, ja slind voi esiintya esimerkiksi sellaisia ilmiGité, joita voisi verrata maton kayttaytymiseen sita puhdisteltaessa. Hantapaa retkahtelee. Toisen aluksen te- menian tietee Jerevan-Moskova (TA- Matti Pykala — Armenian tie- deakatemia, sen seitseman o- sastoa ja 30 tieteellista tutki- muslaitosta, joissa tyOskentelee 38 akateemikkoa ja 50 kirjeen- vaihtajajasenta seka tuhat- painen tutkijajoukko, on Arme- nian tieteen kehityksen keskus. Tiedeakatemian president- tind on kautta maailman tun- nettu astrofyysikko Viktor Am- bartsumjan, jonka ulkogalatkii- kan tutkimukset ovat heratta- neet ansaittua huomiota. Ha- nen lo6ytdéihinsa kuuluvat mm. uudentyyppiset tahtijarjestel- mat, ns. tahtiassosiaatiot Am- bartsumjan tutustutti meidat tiedeakatemian tyOh6n. Humanististen tieteiden a- Talo oli pian katsottu, Vint- tihuoneessa, keittidssa ja ma- kuuhuoneessa oli vuotaneen katon jalkia. Rintamamiestalo oli silti hyvin rakennettu, ovet ja karmit ja kaapit puusepdn- taidoilla itse tehtyja. Kodin tuntua, meidan kodin tuntua ilman epdilystakaan. Sipisimme ja supisimme: kos- ka me sanomme, etta ostam- me, jos myytte? Eteiseen tunki tlivis tunnelma. Viisi — kuusi eniten kiinnostunutta ympar6i myyjan. Mind avasin suuni en- simmaiseksi. - Hinta on kaypaé, mutta voisimme maksaa vasta touko- kuussa, kolmen kuukauden kuluttua.” — Ostan kateisella, jos talo myyddan vapaana, sanoi mie- hensé kanssa_ seisoskeleva rouva. — 50.000 pitaisi hinta pudot- taa, vaitti silmdlasipdinen, pikkutarkan tuntuinen mies. Mies oli koputellut ja naputel- lut joka seinan ja kolon arvioi- den lahot ja lampéeristeiden vajavuudet. — Sahajauhoja, eiké niin? Jannittéa hirvedsti. Myyja el sano mitdin, hymahtelee vain. Mita jos han myy noille muille, kun ei sano mitdan toukokuuhun venyvasta mak- suajasta. Ei sano mitéan muil- lekaan. Lahdemme eteisesta pimenevalle pihalle, paatam- "e x ¥ aes Se Re tea. 4 PAA AS SY SSS eo SS , tee SS PE eae ZA Bode ‘ sree, ~ Se "x5 = ae Sens t ese a RP Sy 4 ee fall ' 2095: eee TD. os 4 YAS RRR | DC-9:lla oli kolme onnettomuutia kolmen viikon aikana, joista kaksi oli kohtalokasta. lakoituessa saattaa tulla kuu- luviin kova paukahdus. T. Urpo. n keskus lalla tiedeakatemian tutkimus- ten padkohteena on Armenia sen historiallisen kehityksen ko- konaisuutena. Historioitsijoi- den, geologien, filologien, tai- teentutkijoiden ja etnografien yhteisty6na onkin jo valmistu- nut seitseman osaa kaikkiaan 8- osaiseksi muodostuvasta Ar- menian historiasta. Astronomia on tiedeakate- miassa my6s keskeisena. Aka- teemikko Ambartsumjan kertol, etta astrofysiikan koti oli Ar- meniassa aina vuoteen 1946 saakka ja etta astrofysiikka on edelleenkin Armenian erikois- ala perustieteen valtakunnalli- sessa tyOnjaossa. Sita varten on olemassa seka hyvat tutkimus- valineet etta hyvat tutkijavoi- Te olette ensimmdainen, joka jattaa varsinaisen tarjouksen. Minun puolestani maksuaika sopli, mutta taytyy vielad kysya perikunnan muilta jasenilta. On veli Norjassa ja sisko Ruot- sissa. Mies puhuu huonosti suomea, didinkieli tuntuu ole- van ruotsi. me soittaa viela samana iltana “% myyjalle. Kotona kuuluu parituntinen kasia vaannellen ja asiaa puo- leen ja toiseen kdannellen. Ra- hojen pitaisi riittaa. Talo tayt- tad kaikki toiveet, tontti on kaunis, kauppa ja linjuripy- sakki tienmutkan takana. Soitan seitseman jalkeen kiémmenet hikoillen. -Niinké, mat. Toinen jo perinteisesti mai- neikas tieteen ala on matema- tikka. Sen tutkimus on nyt pal- jolti keskittynyt kybernetiitk- kaan ja niinpd taalla suunnitel- laan seka atk-jarjestelmia etta atk-tekniikkaa. Koneet raken- netaan tosin padasiassa muual- la Myos kemiassa kertoi aka- teemikko Ambartsumjan ole- van useita merkittavia saavu- tuksia, varsinkin polymerien tutkimuksessa ja sovellutuksis- sa. Kemiallisesti fysiikasta han mainitsi kristallien valmistuk- sen lasereita varten. Luonnontieteissa tiedemie- het sen sijaan ovat viela velkaa yhteiskunnalle, sano! akatee- mikko. Kasvitieteessa asiat to- sin alkavat olla melko hyvalla tolalla, mutta eldintieteessa on viela paljon parantamisen va- raa. Tarkeimpana tehtavana a- kateemikko Ambartsumjan pitt tieteen tason nostamisen kai- ,, tuomiokunnan © Alueella ei ollut asemakaavaa, killa aloilla ja totesi, etta siihen on kaikki mahdollisuudet. E- raana keinona téss4 on kan- sainvalisten yhteyksien lujitta- minen, silla se auttaa tiedemie- hid oppimaan toinen toisiltaan. Vuonna 1980 lahes 100 arme- nialaista tiedemiesta kavi ulko- mailla ja tiedeakatemia otti puolestaan vastaan yli 200 ul- komaista tiedemiestéa. Tutki- muksen ohella tiede on myés sen harjoittajien yhteistyOpro- sessi, jonka kulussa kaydyssa ajatustenvaihdossa _—syntyvat useimmat uudet ideat ja tarkis- tetaan omien ideoiden paikkan- Sapitavyys. Pikku Kalle mydéhastyi monta tuntia koulusta ja opettaja tiuk- kasi myéhastymisen syyta. — Kalle oli haluton kertomaan, mutta aikansa kierreltyaan sa- nol: 7 — Isa ampui eilen janiksen ja meilta meni melkein koko yo kun kannoimme lihoja kotiin. Hihkumme ja hypimme pit- kin huoneita, kiljumme ilosta kuin villiintyneet lapset. Ei voi olla totta! Me saamme sen! Kaikki vanhat rakentamis- ja sisustuslehdet levitetaéan olohuoneen péydalle, divarista aikanaan hankitun Oman ko- din rakentajan sivut kaantyi- levat kuin nopeutetussa eloku- vassa. Ajatus kiitéa todelli- suutta edemmaksi, puhumme toistemme suuhun lammitys- jarjestelmista, saunanléylyis- ta, villoituksista, kolminker- taisista ikkunalaseista, ome- nasadosta. Talvi-illan huumassa ei eh- ditty tutkia talon rakenteista kuin paallisin puolin. Kysy- matta jai eristeiden paksuus ja éljyn kulutus, unohdimme pu- hua viemdreista ja vesijohdois- , ta. Mita jos kattotuolit ovat ai- van madat tai lattiasieni on tekemassa lopullista tuhoaan muovimattojen alla? Perikunta kaikkineen hy- vaksyi maksuaikataulun, fkauppa varmistui. Kavimme » kunnan virastossa tutustu- massa alueen kaavoitukseen ja rasitustodistus tutkittiin arkistossa. | uudisrakennukset olisi tehta- iva poikkeusluvalla. * Meille se sopi. Vanhassa ta- ‘lossa huokuu elamisen henki, ‘miksi sité purkamaan. Siella yon jo ennen asunut ihminen, i pitanyt siella kotiaan iloineen Aja suruineen. ' doka sunnuntai ja valilla viikollakin kavimme kavelylla tulevan talomme ohi. Piti tar- kistaa, onko se siella viela. Oli se. Sisko Helsti