ee: ee es 1 . fe . 7 . h, a, 14 es wipe ecg + Finwn wim, heats oe “ i = atta : =e ' " - Bee ene ey . = os ' IE _ we - 1 a ae =, 8 oo . _ omy bit g ah 2 . . Tt ey FL . I Bagh Sn! ee tt pr ee pe, De nS ine Se Aine . ne ik 7 A ta ok + rat bee Te TO J) 7} ; etl 1k =k: be, yas ee 1 ae -_ 5 ! o - ' ‘“ wee SS ee 4! 0 ae "* ie ey ". oe ae . haP : 7 Be A rs . a . meh. . i . : . . = . 4 " . CaF Pai ley =r ie “ nie! rs athe kay air F = ma ee 4 ree FEN AS ht = raat _ AEE ; roa ol ae - . : wT 7 a ba A — NUMERO O7#§ 0 x : pastusts, ‘tirkelissd. tydéssiidn, | Ly mii’ ikikausi 12-16 on usein tur- -vattomille - tytdille ‘kaikkein ‘yaa- -. pallisin aika, joten koti juurt sil- Join ‘ottaisi heidat - juvostaansa; - Bamalla opettaen’ \heita amerika- ‘laiseen. tapaan kavelemién omin 4 a ie ed Pe =i Z ee 7 ! =—s . 2 re 4 Ek cor edie ee oF 5 RT rar 4 =p: = 7 i fr. Raat a Eel kk el ee Ee a SE ue 1 as 7 on | a Lea wnt “tale pala r Tos = I ra ea To ae . “oe eae Pier ie , Fr. . re . ~ oo De Ma TE pee ah cae ayn oe ae ne SESE ‘maan, mutta. kuir kart aaskotien puolucen ykai johtomichista: niin vakinittaa; niin — POIs © meistii|. Span | is 3 4 + 1 = - Michen snide -3anoo. ‘Tndastrialistin | paikkakan- i ‘rin’ Bids Ready Koti joke Himeeseen ten voisi lopettaa | kémplayksen mae -, = ‘iipnittei pilikaupongista ja ‘AW! nettivat rahansa. ja aikansa nvis- ae meri¥astakin — massa,, Vaikka olenkin sité imiel-| tisten. kirjoittajalle. té, ettei Amerikan suomalaisilta hen miten vor! valitad- menetta-. “‘pitdisi’ paljon kerjati tinne- ag miinen: avustus’ on lihellé | Tei-. | Jaloin, kehittimadn omia ‘voimi-. ta uutisten . kixjoittaja ‘sanotun | gan Ja palvellen toisia vihiosai- | Jehden eriiassa viime Ikuun -nume- sia. ty nth px prossa. (1:0. 115). airjotigenhinn ‘Tallainen’ on yrityksemmie. SUlt- | séuraavan : piiriein, “Ajatuksemme on]. OCR ipfalttakeny- tees ait. mis Undellemaalle, ett parem- | tiglii Duluthissa, kun on. viel . yoitaisiin. |. slihen }uomio «niin: paljon” tyGlaisia, jotka ‘me- tulleet ~ kxinsalai fe -kimplipbydissd,”’ ganoi eras pele: voisivat . siti: kiya katso- tydlinen pari paivai- sitten ‘wu- Vastaus Sll- mista rahojaan kiimplireille tal kimpliyksessi, on hyvin selva] ja Tyolaiset Slkad haan rodahan, mutta kun .tim- Fella aes Is vw preg Pyoue.dd ‘aa Ce: . 7 mis yb rane eth: ar ners Pt etl oh oe, ate oe ae ae oe aie isin raha Ay pane aa Fe iv i u nee Tee —" of nad ia i Rds eae ee a a | 7 OANADAN 8 DUTISET, PORT ARTHUR, ovr, CANADA, Torstaina F Heinak | Yhaysvallat’ ia: : stirtolaisuus, : - Paivailehti kirjoittaa :: Viime: aikoina’ on tne sidan puhetta. siita, etta siirtolaisuus YVhdyavaltoihin . lakkautettaisiin kokonaan ., muutamiksi. vnosiksi. Taman.» suuntaisia vaatimuksia Ae tee 7 heuttamana -téliolon kaikki tu. kaksi. : | Mini tei” apitasheiniin. souraa- valla. tavalla: Se. Niitetiiin heti aamusella mil ‘plan- kuin kaste! ‘on poistunut,: lajiitaan’ heti pie. niin la jin. ja. sitten peitetiin n. Vaan mydskin niiden taholta, jot- Oth esitetty e] ‘ainoastaan Amerl- kan - tySvaenunioidén | ‘taholta, k. heinilakeilla eli heinien .peit-[. timista- yarten erityisesti valmis-. tetuilla. acilikangaskappaleilla 8. ka ovat- tahtorieet siirtolaisuutta! annetaan tallé tavoin “hikollla’”? - | rajoittamalla sulkea. maasta pois ‘wihint#ankin kol me vuorokautta. | epamieluisat sincet:- ‘Useita suun-) Sen. jaikeen hajotetaan - heinit nitelmia tahan suuntaan kiypien -pariksi ‘kolmeksi tunniksi aqurin- Jakien. siitiimisessi on . nikynyt ‘gonpaisteeseen, JoHom n¢-ovat e- sanomalchdissa ja ‘kongressinkin. Finomaiscessa kunnossa sailiddn i- on, lnultn | ottavan asian kisitel-, settamista varten, sdilyttden sa- edustaj ahuoneen mitean — puheenjohtaja. gen yhteydessi pidetyssii yleises: | gH. knulustelussa, | tlivikseen. Nyt on. kumminkin ' malia- yitlannan varinsit Ja revil-" _dohrison- kein mahdollista.’ ilmoittanut siirtolaisuuskysymyx | Turvepehku. | | Muiwépohkiin kitytiinté: on liy- ettel. talla “1S ‘in monipuclinen ja vaihetteleva. siirtolaisuasko- } tapitoisuutensa oan Rabari | . diin sydantduné, ' 'Mestarin sanat tunnette:— —olette tehneet ylidelle niisti. pie- 2 nimista, sen olette tehnect minul- "Jer : kaikki ~ meille ” seen + Helstaki 7 kun. on “* vastaan ay Rin; han, selitti, jasentndirii ale: osoittaniit: lisiiiin-}" - tyviin. sielii,. missii oliaan vasem-| 4 mistolaisia, tae | ~ joukot hajoittaa. ‘kahteen ryh- Naan, ‘lat baahiit olevan siti Jajia o- sunstoimintad, jonke Rkkijyrkit. Kin. hyvakeyvat jotavastoin asun- ".. to-osuustéiminta on. vastavallan- a : -taisilleen, vaatii.. ry mistaja on jo. kdinte}mintdomists- ‘Jay jolla’ on JO. jotakin ‘muutakin as lakin: ailn olen roh- taman yrityksen tehdi. Mita | jennut . Suljemme siig asiaInmeé ary, hnuomioonne -ja toiyémme,. etia | rupeatte Kotikasvatusyhdistys, Laimin « ter’ ehdys | | | Vilho ‘Reinia. ° : Mita muut sanovat,_ Sinnepiin Se Aki: iis 2 kulkeekin, an | Now Yorkin Untitisten Maeieatiacuk id Wessae | -‘Kulutieen keaiikuun 4 piliva ol -New Yorkin ‘suénialaisélla - Rosia - stella. dalolla -vaittely tilaisius i: yksinkertainen: | Wihettimilin yojun kanssa. ee tahiin tarkoituk- , éiki -latki toistenkaan pilloista, a kaikille puolueveljitn: Suomesta ja- ‘brittain’ allekirjoit~. Rapes: ‘kimplatké ollenkaan,. Ne rahat, mith “menec kiimplareMe ja 5c aka. miki sind mence hukkaan, ¥Oi jokainen . jirkeva tydldinen kay tid -parempiinkin. tarkoituk- [: slin itsensd- ja. lnokkaisa | Asian hyvaksi. Sama suhide on korpi- Kun’ sita ei osta niin: siihen eL myda mene - yahat -Aynerikan suomalaisiss. eikii tile. painkivistysta: eikil vat- ‘ga -lohdissii koetamine Jeuukausit-! san yilinteitii.”’ | tein -tehda ‘selkoa. lahjoituksista, |: * puhetta,: ‘sopisi noudattaa - kaikkialla: , ‘doa hudnoista . “‘tavoista olisi meikaliisen sosialistihikkeen. al- me Ol. thichen. lull: L kuajoista’ asti puhuttu. tissa ii nensivyssa, ¢t tapainturmélus. at siveecllisten. kasifteiden hiltymi-. , nen siirtokansamme keskuudessa 1 O]Si. stinkaan - piiissyt sollaiseen | paleen’ sanolun .puolueen: oikeistolaisuu-! ‘desta ~ ja- vaseramistolaisuadesta. ~Siella yiksi yiittelijéista, August. _ Kuysisto, todisteli,.ettd ne ainek: an ‘get sositlistipuolucessa, jotka nis} | itsedin| yasemmistolai- | mittivitt — siksi | , ‘kuin. -eivit ole. sen: jyrkempii ‘‘oikeistolaisetkaan”’ ~sikali -kysymys, kapitalisteja taistelemisesta: . lyis- Ci javjestdinme Painvastoin (on sim. -entisen keskiptirin _ jiisen- maiara -pienentynyt miltei . kaik: : kialla muvualla paitsi Detroitisse a siellikin se .on kasvannt seit} vuoksi kun. tuohon kaupunkiin OM siirtynyt paljon- ‘suomalaisia . milta ‘paikkakunnilta, | _ si on jasenmiiir’ entisellii ‘kes. |- - kipiirin aluectla vihentynyt tuo. ~ Thattavasti. Valgti- edellcenkin | Auikee | “saiman da. kehitys: nahti-|. “suuntaa| siksi kuitnes osastot o- vat ‘kokonaan knolleet, - tilalle ‘perustetaan | sitte niin jyr- kisti vallankumiouksellisig — lal. at, ‘foksia wn. ovat: osuustoiminnal- * Hset yhdistykset y. m. Puhuja, sainti néihin snake: ‘al- leensa sind - ‘vakaumuksessa, “otté. -oguustoiminta’ on sitd tydviientoi- MIuintae, jossa ei. | ‘Tittaa. oikeistolaisten ja jyrkkien le sanottavaa keaken. Mutta nyt on saatn kuul- la-sekin, ettii niin ¢i: ole asianlai- Sillakin’- olalla ‘sits .taytyy. - Ostiusruokalat ja poika- kumoukadllista hommaa. Ninkuia Be onkin sano, tydlainen. Kun kerran | sag ‘Kovalla — . tydlla ansaitsemillaan rahoilla. it " selleen: ja. perhectleen oman: a- sunnon, vaikkapa se olisikin vain , osutitaloséa erikoinen - huoneusto, niin hin .ei dle halukas siti jat- : timaiin ensimiiselle vastzantuli- _. Jalle, joka vail sea. siti: itselleen, taikka kal. | ankumouksen ni- Osiustalon 0; menetettaviii, ‘ktiin —. -kahleensa, ‘sill “hin jo. on: oan - maailmaa veittanut itselleen: . -]. "Se aliti, Kehitys. sathe alalla ‘Kulkee. ehdottomasti sjihen guin- -taan,”. Muita kehitys ‘sielli ‘kes. FL kiptiriin « ‘Eunlivissa’ ‘suomalaisis- 3 sosiglistiosastoissa’? taitaa . ol- ‘Emme ‘O- ae hatakkaat. gellaista. . “a i 7 . x Pt net ua cep. tts wiyhee us Se a Bee weg © : ‘ ges . ee a dp Pe is at nae SORE ch eu it oe ete Poe oats af ashe ae ar SEE yin Te Wa: Liege! pages ee SA | ‘vallan kamalalla: kannalla,. Ars: sikilijaet. -osastot: kulkenevat a -kuolemaansa, ‘kohti,.. ; Pp is | | vauntiin eikit ohisr nih: surkutel- tavan sy vi kuin se. on, -— “‘Mie- ttimtme vain, etti. Neko. tuon kap- | kirjoittaja “sikiliisissl®: piireissa’ poikkeusilmié, vai joko ‘Punaisemmekin alkayat. tunus-. ae persoonallisen: vastuunalai- suudei ja myontad ¥ksilon_ st- veellisten ponnistelujen arven jai merkityksen.. oa 3 | Kets. ovat | ‘Suomen robaadaisel® ‘Helsingin Sansmain Tolari. kir- a jOlttaa : a ‘3 Biigtalk omiie piilaaceaiak: a leensit paljon itsesti#in nykyjilan. Hella. on érinomainen ‘halu olla jaalisia | Suomen: tasavalian§ kan-. sdlaisia, - mahtua housuihinsa,. eile: meidiin kanssamme.- eldrantiss tilld : Sno men. pele iar on . olevi- Naan ‘‘suuri isinmaa’ ' Jiinnesaii. On senvucksi allut - mielenkiin- ‘toista seurata ‘tieteen. poinistuk- Vhteen-| Niidéen : -Haviaan, ‘koi yvaellustaan Itdmeren- jtiista ; she Toytaa ‘rudtsikkojemine alku- pera, Ja ku £50 ; toht. T. BE, Kar- sten, joka nito tiedeinielienii ki- slttelec: ruotsalaisten” menneisyyt- ti yhti - yimiistt kuin: minkdé muut kansan.- liyvviinsi, on todis-. lanut, ett rnoltsalaistemnic emii- INdad -el olekaan: Ruotsi, Paikan- wimia, esthistoriallisia Jdytoji- y m, tutkimalla: on hin saanut sel- ville, . ertil: * Su omecn .: muuttanut germaanilainen | kivikanden | kan-. 80°C) tallat todennakdisesti Ruot- sista, vaan’ ~ erkani poh joiseen pilin vaeltavasta - indogermaani- laisesta. kansanrungosta jo. ennen kuin timii. oli. saapunut, Skandi- jonka jlakeen se jat- rantaa pohjoiseen ‘pain,’ Suurin ofa ruotsinkielisesta - ‘Vilestostam- ‘me muutti tiinne ‘tohit. ‘Karstenin tutkimusten.- mukaan yhdessi | meidin snomalaisten -kanssa. Var- | singisen | ruotsinkielisen. chica Jcansga. olemme me-siis jo vanho- 4 ja,. vanhoja kavereita: samalla. nie lometritehtaalla. Vanhoina ai- ‘koina olemme me. samen: tutkijan ‘mukaan asuneet paljon enemman sekaisin kuin -nyt. « ! naiset — “viikinkiruotsalaiset: OVAL: finne tnoneet karsinoitumis: ja Jokeroitumis-opin, [Ta tee | listava. - Tami vaite on. tosiaankin mul. Tatil saakka on ‘putt ‘saldisen’ rakvaan ‘paihiin — ajettu 3 oppia . lintisestii_ emimaasta ja ‘siclté | saapuneesta autuudesta, Ja! yleinen - kansanomainen | kisitys ‘on varmaan ollut se, etta joita-. Europan y. m “Jota | jay Tle eiviit tahdo | oikein | ~Vasta vars}- | tuntokaudella - tulla kongressissa siitimfin - mitiin- lakia,~ jonka - ‘tarkoitus olisi. ehkiisté siirtolais- ten saapumista Yhdysvaltoihin. olemaan jotka, Tami. tnléo-varmaan ilosanoma ‘kaikille niille, | | _.maista ovat. alla: neet siirtyd. Liinnen kultalaan ombeansa etsimiliin. | AAAANVILJELYS| i——- OSASTO Heininteosta.sananen. Monet maanviljelijat menctta- vit paljon - heinia — puntteellisen ‘vahmistus- eli korjuutavan kaut- ta,’? kertoo'criis wisconsinilainen | maanviljelijis Hin jatkaa: ‘Mind tavallisésti. kokoon hel- nit pena Lijin heti kun: neon katkaistu. Naissia’ lijissii Annan: niden sitten olla) noin- yhden Paii- vit tai siksi kunnes- niin aletaan yvedittamain “sisaan-. ‘letoihin. eli! paanaan, 3 Tata, ennen hajottelen | Lijit. iW aunan niiden olla: titer hajotettuna ‘noin. tunnin--yerrall. Sen kulnuttua kidnnelliiin’ heindt. ‘Sa jatetiiin: taaskin toise ksi qn. ‘niksi kuivainaan, ‘jotloin’ ne. ovat tarpeeksi knivia ‘korjattav aksi. Taman ‘jaitkeen: ajetaan, ne paa- 1 naan ja suolataan runsaasti. Suo- Jaws. estHA “ne . homehtumasta.’ jay ‘takin muuta ati ‘dentine jo. | tunkkkaantumasta | ja siiily vat ne erinomaisest! yh talvé en. Monet, maanviljelijat jittiivat heinit nutettyina pilivilksi. partk-: }. SL. hiljalleen. knivamaan, jolloin aurinke paistaa niihin ja. valkai- see ne. ja poistaa: nilstii BuUuLTiMe, man Osan. ravintoaincesta. Monet maanviljelijit; .-yaikka ovatkin yuosikansia, . harjoittanect nigan. wiljelysti, -eivat: ole vicli- appi- neet.. oikeaa heinintekotapaa. ja tisti syysti eivit myéskdan saa vastaavia . -tuloksia heinasados- taan, 1 Eris naapureistani ketroi me- néttiineensi, SUUrIMIman Osan Vil me. kesiisest#® heinisadostaan. ja “ett nekin | mit. hiin sai: korjuu: | ‘scen, ovat pilaantuneita ja. tunk- kautuneita-ja etti aiplas on. niin} -kuivaa ett kaikki lehdet ja jhel- -peet: varisevat niista pois niin et- ta silele. nee airidastaan aan runko,’ | : 7 Tahin. ASTRO cris toinen, maan- viljeliji scnraavalla tavalla: . -“Mahdollisesti saa tami maan- viljelija. tyydyttivill tuloksia suo- Jaamalla - apilasheininsii, mutta minut | “‘kisitykseni kysymyksesta on scllainen — ettit heindlajassii syntyvil kuumuns, (Joka sulattaa suolan ja niinollen lisdad yhi_e- némmiin kuumututta,- vaikuttsa ‘haitallisesti ‘heinien ja niiden’ pi-} laaniumattomina samoin kuin ra- Mintapiteboudoniciti aailyttent| seen, | ; : ) Sitten: taasen bulisia sina. Letade ettis apilasheinit, ovat mahdolli- ‘simman ‘kuivia ennenktiin ne ke. rathin suuriin- kasoihin,. ne kun alkavat helposti . -kuumenemaan | ja. lopuksi palamaan. Monta hei- |: ‘nipaanaa onkin tana tayoin ‘ko: |. ‘konaan. tuhoutunut’ syttyen. Jo- | ‘puksi Palamaan , apilasheinisti, muodostuneen | ‘pélyn . niheuttama- ‘na. Joinakin vuosina voidaan eh- | paissa Erindisissa Maissa | neeksi- scka -raaka- -aineena useissa- ert teallisuuden haaroissa. Sita | valmistetaan kaasua, ‘hiilta, kok- sia scka” koko- joukko arvok iar ta pnuticen tihden kiytetiiin siti | Buropassa ‘nyky jain. knivikepui- villan’. :sijakkeena. ‘haavasiteiden valmistamisessa . seka valmiste- | ‘taan. Sliti, my dskin vaatteita, Yh. dysy ‘naltoissa SAM0in . kuin: Suomes. sakin kavtetain turvepehkua etu- Jannoitusaineena, jannan- lisikkeend; - ‘kuivikkeena seka i niurina, joka votsd .itseanss achat riteollisuudessa syntyviit kiteyty- | joittaa tista asiasts Suomen lehe | sivutouttcita. | Haaka- aineiden | nee edulliseksi. Sathin tekiviit kikoun, ETE kin oli rahaa- tuhannen dollaria. Toinen osti kymmenen ‘kaunista nuorta sekarotuista- lechmai,, jotka: ‘kaikki yasikoivat pian. pani $1,000. neljaiin 2 vueden vanhaan puhdasveriseon hiehoon, ‘Ensimiiseni | : Toinen | taa viljaa korpirojun keittaon, joka osti 10. lehmaa Soi tuloa. mah dosta ja. vasikoista- $530, Se. mics, joka. osti puhdasveriset hiehot, sai $200, Silla; tavalla. aina Joka || vuosi. kummailakin tulot karttui:; yat,..joten viidennen ‘yuoden o- ‘pulla sekarotuiset olivat antancet Ke p. 1920 0° | 1. ‘tatatalysal kyl kasvi tarhan hoito. ¢ —-12,. Piastaa rakennukset wee peutumaan,: 14, \Nauttia vikijaomie.: ja an- 1g. Pitdé huonda viked palve- yuotena. se mics, | luksessaan. it yrapiiristossiian, 1D. Kayttaa. huonoa ja- hue-} nosti pubdistettua | slementé. 16. Paastad Pikkuvelat sa tumaan, As | 17. Olla kay ttiimitta aunnun- ‘taita hy van kirjaltisuuden Vilje- lemiscen ¥. mM, hydylliseen valis- rahatuloja. $4,294 ja puhdasrotui- oe: ‘set, $1,874. Silloin oli: tuolla -puh- 1: ‘dasrotuisella kasvattajalla jaretla eta jt abkeran puolison aVutta, ne-4 alkuperdistdi Iehmii ja-sie-| > Vel joukko’ | arvokkaita | seeks sid. 9 nen. xyoden lopuila oli: aa | iC | Koettaa hoittaa. taloa ‘hy: 19, Menna” naimistin | y)peiin: {urbamaisen. 3a mukayuuksia Vaativan tytn anssa. ; - 20. Olls ‘antamatta lapsilleen ‘yodun jalostnttajan: tulot $10,534- ene) Kasvatusta: | pohjoisen ‘Europan F ja puhdasrotuisen $13,843, Ja Si- kiytetdin.- sité. polttoai:; ten mence. nuhdasveriset edelle. -. Ottaa kuitenkin kovin. pitkiin | ajao kasvattaa karjaa vain mun. tamasta yasikasta, vaikka ne o-. vat. puhdasrotuisiakin, Parasta on alottaa: niin -etti on ‘sckaratuisia | ja joukossa, ginakin visi pulidas- , verinen, Sillé tavalla on paras alottaa - ja se on kokemuksesta, tye peltojen t yppirik- ” - kaudelle. Bris Suomen maanviljelija- ire Vel niisté . silt ole Palkckasvien j ja wnt iden mer. a giadii haisemaan | koloihin. raken- Olla: opettamatta lupsiaan siseliie, : mutta lienee siind -suomalaisille- kin sopivia kohtia. Rottien karkoittaminen, “ ie Vaikka monellaisia keinoja on Fottien karkoittamiseksi: esitetty, helppo pasta | ‘ean ne -kerran nidsevat . pesiyty- miudin, ‘varsinkin jollei tahdo vaarallinen® thmisille: ja cliimille in. M¥OS Yoivat Kuolleet rotat muksessa, josta TUith on’: vaiken | mattianiit . jiitteets mitki kay te- dissi. seuraavaa, “josta’ voi. alla: Randa pois. ‘Rotan foukkuibin ei tdain karjan rmokana. io: Turvepehkua on jo kauan: KUY- tefty maan dannoitusaincena jo-: ko semmoisenaan fai lannan. kei- notekoisten lannoitusainciden is sikkeena: Amerikalaisesta - turve- ;pehkusta | toimitetut analyysit On joie? etti se sisiltda typped | non «2 prosenttia eli suliteellises-. | F ti. enemman sAuin eriniiset kau passa olevat: lannoitnsaineet; Ti- pina suuri ity ppipitoisuns . antaa turvepehkulle gen siren | merki- } tyksan “ Jannoitusaiteena- Ja: vai- kuttaa Re erittiin: edullisesti mun- tamiin maalajehiin. : . Musta 10: Ltiydellisesti: madannyt: tirvepoh- ‘ha. eli sucingita'; on lannoitusai- | ‘neelesi- ‘Jeensi raskaampaay tivimpai Ja. sisdllid: enemmin, tipped. ja vi- hemman Bai|wisia. aineksia: ‘ala ruskea turvepehku. -Suomudaty KAY ttiimisen: tunte- vat suomalaiset jo vanhastaan ja iuntevat Scr: arvon ipignes aeat At Tieena, ‘Kiivikkeena o pebki huomatty Scanieade edulli- simmaksi selra halpuutensa atti kiiivaamisky kyynsi nahden, Suo- tava olisi, eiti site tainikin: ru vettaisiin Karjataloudessa. y hil “- yeainlans _ kuivikkeena miiiin. noitns ja kokeaa tarkasti_ falteen pnydskin virtsan. Varhain hparidient™ ‘Kasinpullinact “ovat parhaite talvimunijoita. - Jos talvimunia. ‘halutaan,: niin ‘bise olla joukko varhaini- hau- dotuita kanoja.. Ne ‘munivat, tal- vella, ‘Vanhoja kanoja on turhag pathtinta,; ‘SiHTR ge - on Ve Aine rasva kai,. fr yee. kaytta-. Sé on itsestdiin hyvd lan- varteen otettavan meikiiliisille- kin, varsinkin Ontarion Anaanyil: jolijaille- | Maanviljelijiin - tulee. pyhivd nykyista paljon cnemmin teylvii- Wain Palkokasveja ja kalytta- | THAAD - apilaita Ry lvoheiningan. _Vferneitten’ merkitys | niin ihmis: MUN “karjanravintona ia herne- vorsien karjanréhuna- kiiy. sel vil: Te, kun Inuistamme, etre: Aaikki- } [ie ravintoaineitten hinnat pail. ‘asiallisesti ovat-riippuraisia siita, Turssd matrin ne sieiilthvit mana: | valkuaisainetta,: Passa. suliteessa. vat palkokastit etnsijassa. Apis jailla karjanrehuna On sama sun- TY AnSi0. - :Herneittén munanval- kuaisdinemiatahan | yksin’ Ont 0. ‘yit 20: pros.” ‘atti lehmalla - ‘on kyley muuttan’ ‘rehuissa léyty vk munanvaliniais- tuntuva: vaikutus-.niin palkokas- vema yleensé kuin. apilalakin: ony eiten , raqvasitaisiintcen:. nah den... 3 3 “Mannviljetijat kaikki stis ‘mie- hissi typpirikastuttamaan kohta ilpymiitt® maifaan palkokasvien lv ivolli <- ja ‘apilaan enemmian: Kay fF intoin ottamisella, AeohE ane. - 7 Herncitten. titietykecen! nithden on huomioon. otettava scuraavat) seikat; io fivi muuten kesantona, makiawa mar 2) Jos Be on ‘vihinkin, hickika, tarvitse: lannoittas, — a 8) “Herne on uylvettiivd kes. ‘kinkertaisen, tihesin, | Ja kan wuistamme, | yrittidkiin © talvella -. sy trite ay Herneet kootaan haasialte, ‘dotkut maanviljelijat pitivat. ka-! niin ett tual ‘pildgeo lomitse,. 3a noja niin kauan; ett& ne kuole- sitten kkuivataan Tithen. Jattialla, “vat vyanhuudesta, Sellaisct. kano- ‘jen hoitajat - ihmettelevit - mikesi he eivit saa enempi. munia. Van- hat kanat. ovat Jujempia - slitos- ‘kanoiksi ja niita: tulce pitaa siti -varten ainoastaan, Aincastaan.| harvoja tarviisce pitaa. Siti .Var- vaikka’ yht ‘aikaa Juksessa. orsilla. By Pohjaisessa . ohsi anenal Bi valittava mieluummin sellaista ‘ainesta, joka on nila” seuduin kasvanut, | i ten ja niiden munat valita hau-}' - -dottavaksi etté EAPRRAR SS pysyy 3 ‘olemassa... 7 -. “Kanojen hoidossa on | rotukyay-| ‘mays ja sen jalostaiminen yhti, tiir- ‘Kei kuin. lclimien rotu on - Taito: | taloudessa, Be kuitenkin on tay- Sin selvitle’- saatu | kokemus etti ‘varhain | liaudotuista -poikasista by tulee talvelia : munivia kanoja. -Kerjolstima’ yhdest lehméstis, Mies,’ joka’ haliaa } ryhityéi mai: |: ‘totalouteen, on ‘useln’ epitictoinen imiten on paras: alkaa, | On kolme 7keinoagsiihen, nimittain - joka' ‘OS- ‘kuita micspolvia. sitten siti mo-UkH suolata. apilasta | aludsa. kerro-:taa kokonaisen laumdn, ala-ar- |: ‘net ructsalaiset : isit ‘ovat ik kipi- -tulla tavalla, ‘mutta toisina kesi-. Voiste. ‘Aaisnudessaan kooneet hynttyyn-! ni. voi sellaisésta mydskin koitua ‘ti |s8 ja lahtenect, maailmaa’ pakoon! Suomeen. — Ja. nyt selviddkin, etta siti: onkin tultu: aivan toisia teita, yhdessd ‘snomalaisten .Kana- ‘BB, - allen russia anit, Jails ‘kang if T= a4 a oe me - Me pe .t ey r Se m En 2 ee re , » + - 3 H 4 \ tise * wets i se 2 Foe “6 pty . +. © iz a ie ce ay janie om. ‘ ° oes: ry , te cs mere : wat ar at * . ‘at rf cE ie pals vrs + aN = aie Se Les cee ae i ey os : 3 , ce Taree neat TY im oe Sea eats it ae nid tit te ve i wa 2 ae eis at, 2 ae rete Bite ee o ee fh rays pei hah hyvinkin tuhoisia. sevirauksia. - Muistan hyvin araan maarivil-. me - ‘jelijan. joka vuosi. wudden jalkeen : ‘kayttr tallaista heitiien: ‘aailytta-/ inistanida it hyvail ‘menestyksel- 12 ‘Vann Hele gre ‘Kale: Rectal i r = “1 wa : a, angie oi say £ i tee yee i a Sok ee one mit hae we a wo web ae a. Se ‘ abe a ee eee . an os fee ah HE AT a tt eee Tee dal el UE whet al stat Ta ied ren am ae 3 Om orate in: il Pale ) r crit eae! aS a ee a Ee eu ae bt OT i r ' 4. ane =" : = a = I ek a ae oe . ay Suits aemeoi itt Aries, eee ip Sr APP Geta niet: at at 2 pf et a reitert 5; pk 7 y LS . rT" Ven Tez at ell ' " he es Ayre ae Me aa ee ef ba re Ree : ns 2 se. rim i. ig rs ia Tat 2 45 ma cit vat Lda fates es ite a e “rotua: ja yhden. ainoan , iverisen lehmin, © | - Mutta’. ostaa” ‘Kokonaisen: dau: | man taysiveristil skarjaa kage niin | - pal jon: tahaa” ‘yettei siihen ‘vaste. alkava. a pyaty, joten Biita |; tunmasta, saa. lio opna: oitia. ja. si a + dlasriris ae me 7 a a a ae 3 aiet rs La Be : ria pie ye sa Mika re pérfleatoon. “4. Lykiti haomiseen sen, min. ki, tiiniiin voi: tehda. | 2. Sy deka. viljan. eliiimille 'e. isirtivena: rouhitun sijasta. | 3. Pitaa. hevosia. litkaa ja Jeh- mid liian vahdn. 0° f°. oh 4. ‘Paastid maiean tiottamaan, | pakkasen © ja: lumen. vioittamaan ‘lantatunkiota.. eee 5. atta sis kikériaen’ mike ‘Alin solviaa,. mika {3 Viljelysmaakat on feed - 3 ‘viljariihen | | Kansaa, - niutta ; ai- missaan tapas a antii kayntit n, tai. sannan sekaitea,” niin sité ef pantiin kéyntit | kouksessa lanantai- iltana oli inie- vit ne nakertajat _kanan mene, j¥aan. valttiivit niiti, Parag lei: | no on ganda rotat matkustamaati pois talosta ja xe on helposti: teh- ty... kee : - Léytyy! ertis” ae jonka,.tie-} toellinen — nyny on Cynoglossum, Sen jos-pance rotan vetkiiiin, niin sen baju aaa. rota. porwr. —-Mutta ‘koska - monet, Ch sith kasyi in tan. ne aiki ge ole kaikin paikoin loy- dettiiviss’; sikst on paras kit | bet sellaisia arkoitusainditi, Aoi ‘te on ama’ aahtaviasa, (Siveltdikidin kéHarin eelntal ° ktor- Aalkilla- ja karbolilla: ely panta- ‘koon niiti rottien ‘reikiin; nin borat mathistavat: pois: Fos iti} bitten’ tervaa ati Myos | Jamppudl- knataa rofan reikaiin, niin.| | pitta hajuja ‘eivat ‘ne _pitldihain’ vii. nét kdrsi°'. 70. Ee. - Yleisié uutisia. . a h Le Hotellin seiniit luhistiivat. “Nel. Nenkiléa” kuali ja seita loukkaantui,. kun‘ erdiin botellin seiniit. ‘lahistaivat Butfalossa. Loukkaantuncet kertoivat. leensa, r#jihdyksen erinen romah- dusta, miitta: lammittaja ci -ole huomannit mT, joka olisi $i- ta. todistanut. a ee Toronton lakko Joppunut, ? Gi Toronton. raitiotie lakko loppui maanantai- -abmuna, kan vaunut “¥lefsessii ko- 6 het paattineet mennd. . tyohon 5 |. sentin korotuksella, jonka yhtis oli tuvannut maksaa. Lakko kes. {Ai nelji paivaa, nyt 60 senttii. Kreikkalaiset ottavat vankeja. ‘Hydkkiéyksessain Turkin natio- nalisteja: | dpilia saivat kreikkalaiset suuren]. zaaliin ampumavaroja ja vangit- sivat 8,000 turkkilaista, sotilasta, + Rotabainat ieuolivat,, -- Whitestonessa, 2 en oe jatti ‘eras mics, jolla oly. Kallista rotw-siipi- korjaa pytyn, vetalid. sementtise- osta- portaille ja kolme kanaa ja | '/kukko, kalicimmat laumasta,. luu- ‘ livat sité hyvdkeikin herkuksi ja} ‘nielaisivat. muutamia siemauksia. |. Mutta kanojenkaan: kivikupu. ei], ‘sietinyt sementtia, joten mies’ saa ..,pyt surra varomattomuuttaan. a Hintujénsa_ men snetys tii, jelemitta : juutikasveja: tai viljel- |: - la niita liian vihdn eldiniten tal- viruuaksi, 9° 0-8 2 if a+ 6. - Padstad oliimet. laitiniellel” iian - aikaisin, - | ennenkuin ‘siellii on ‘kyliin. ruohoa. gS as -Kylviia. ja. odottaa iyi gatoa Ahuonosti® muokatusta. mana- ‘ta, ES el st as 8... Kyiv hitdndioment Mi an vihiin, ee me ik ee ee oo =". Le re: At et wat A ty ie ae eae mae tuonnonilimis. -| koi néet. vedéenpinta vuoroitellen Mortailinen iImis: Polijanlabden z -Ruotsin-puoleisella rannikoila, Tukholma, toukak. 18 p. “Sund- avallista. ilmoitetaan:. -Merella ja Sundsyallin.. sataman ‘edustalla |: havaittiin eilisiltana merkillinen Klo 6 aikaan -al- lyhyen - viliajoin ‘kohota ja ¥ai- if pua, Kun: nousuyest. ‘oli: ‘korkeim-|~ 6. }$nilladn: ‘pari ‘tuntia: myéhemmin, fli. ‘tain: ‘korKeuden © Ja yeden- Sie pn onl : meen, ¥ ie ee ri fae : LE * F fy or " t He it.4 = BPs fan ae F 7] nab ‘h "A ay Sb! [Pitinan. alimman. tason walinen cei ax aT bal Waar hee Dea i ne ry BF) - rs! oP cae bs: ainakin, © niilli tienoin. Pe A ak ae Fee 22 eel 1 ei Canadan.. taetsiit ottavat Sa ae 1 -1. Se el aetna inal : ‘ h oi nat. ty tr moe ne SUrMmansga oe mutta ‘sattui pubkasemaan parates- © tut). valmiikst- laitetut. Tuuat. Lan. - | juosten mike ylés.pa-- } Koon. kuin henkensi. edesti, | Ja mite” . ‘olikaan, Saavuttivat pojat: hénen. nay tteli. sen . laitokset.. ja selitti. | | Mutta seuraavana. " pliiviinii nets " olmannnen. osan. sen: ssuuresta: Be