Kehittynyt sosialistinen yhteiskunta, jollainen Neu- vostoliittoon on rakennettu en- si kertaa ihmiskunnan histo- riassa, on saavuttanut kor- kean laadullisen kehitysta- son. Mutta kypsan sosialis- min kaikkien etujen esilletulo vaatii melko pitkan ajanjak- son, yhteiskuntaelaman kaikkien puolien taydellisyys saavutetaan vahitellen. Mitka sitten ovat kypsan sosialistisen yhteiskunnan tunnusmerkit? Millaisia ovat sen saavutukset? Pohdintojaan naista kysy- myksista esittaa filosofian tohtori, Voprosy _ filosofii- aikakauslehden paatoimitta- ja Vadim Semenov. NELJAN OSA-ALUEEN YHTENAISYYS Kehittynyt sosialismi on so- sialistisen jarjestelman sosiaa- lis-taloudellisen kypsyyden lainomainen vaihe. Tassa vai- heessa sosialismi kehittyy o- malla perustallaan, minka joh- dosta tulevat taydellisimmin esille uuden jarjestelman luovat voimat, sosialistisen elaman- muodon edut ja sosialistisen yh- teiskunnan mahtavat sisdiset voimavarat.. Mita tahansa yhteiskuntaa luonnehtiessamme puhumme sen kehityksen neljasta puo- lesta: taloudellisesta, sosiaali- sesta, poliittisesta ja henkises- ta. Sosialistisen yhteiskunnan padmddrdnda on ihmisten alati kasvavien tarpeiden tyydytta- minen. Viime kadessa se merkitsee kaikkien edellytysten luomista sopusointuisen ihmisen muo- vautumiseen. Kun puhumme ‘kaikista edellytyksista’, niin tarkoitamme silla yhteiskunta- elaman kaikkien neljan puolen korkeaa kehitysastetta ja yh- teensopimista. Inhimillisen — sivilisaation historiassa tallaista tehtavaa ei aikaisemmin ole asetettu eika tallaista yhteiskuntaa sopusuh- taisesti kehittyneine perus- oloineen ole ollut. On talou- dellisesti pitkdalle kehittyneita kapitalistisia maita, mm. USA, Saksan liittotasavalta, Japani ja Englanti, joiden saavutukset tekniikan ja tuotantoteknolo- gian alalla ovat valtavia. Mutta yhteiskuntaelamdn piirissd ei ole tapahtunut suurta edistysta, ei edes suuntautumista sosiaa- lisen tasa-arvon ja oikeuden- mukaisuuden saavuttamiseen. Seurauksena on karjistyva luokkataistelu, joka paljastaa Kapitalismin sisaiset ristiriidat. Henkisen elaman piirissa on erdiden mestarituotteiden rin- nalla standardisoidun massa- kulttuurin harmautta ja epain- himillisyytta. Alkuvaiheessaan nuorelta soSialistiselta yhteiskunnalta puuttui yhteiskuntaelamdn kaikkien puolien sopusuhtai- suus. Mutta jo tuolloin nuorella neuvostojen tasavallalla oli maailman etumaisin poliittinen | rakenne tydldisten ja talon- pojiston vallan muodossa, joka sitten myOGhemmin kasvoi koko kansan vallaksi. Vallankumouksen — voiton jalkeen neuvostovaltio térmasi moniin vaikeuksiin ja ristiritol- hin. Maa joutui pitkaan kamp- pailemaan tsaarien Vendajan jat- tamaa perintGa vastaan: taiste- lemaan sivistyksellista ja talou- dellista jalkeenjaaneisyytta vas- taan. Mutta jo tuohon aikaan maassa oli kaikkein edistyksel- lisin yhteiskuntarakenne, joka turvasi kaikkien tydtatekevien tasavertaisuuden tuotantovali- neiden yhteiskunnallisen omis- tuksen pohjalta. Jo tuohon ai- kaan yhteiskunnan johdossa oll kaikkein edistyksellisin voima: tyOvaenluokka. Kypsan, kehittyneen sosia- lismin tarjoaman tarkeimman edun muodostaa yhteiskunta- elamdn kaikkien neljan osa- alueen kehityksen pdadpiirteit- tdinen taSsapainoisuus, Se on objektiivinen lainomaisuus. Ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 26. edustajakokous viltoitti tarkeimmat, keskenaan tiiviisti sidoksissa olevat jatku- van etenemisen tiet kaikilla nailla neljatla alalla — talou- dellisella, sosiaalisella, poliitti- sella ja henkisellA — I1. viisi- vuotiskaudelle (1981-1985) ja koko 80-luvulle. Mitka tahansa poikkeamiset yhteiskuntaelaman neljan puo- len sopusuhtaisen kehityksen lainomaisuudesta vaikuttavat olennaisesti sosialistisen kehi- tyksen kulkuun, Kehittyneen — sosialismin kaudella viedaan loppuun kaik- kien yhteiskuntasuhteiden uu- delleenrakentaminen —_uudelle jarjestelmalle ominaisten kol- lektivististen perusteiden mu- kaisesti, Tama kasittaa seka ai- neellisen etta henkisen elaman plirin, neuvostoyhteiskunnan koko elamanmuodon. Talouden saavutusten ja yhteiskunnan so- siaalis-poliittisen ja henkisen edistyksen keskinainen yhteys kay entista tiiviimmaksi. Neu- vostoyhteiskunnan luokka- ja kansallinen rakenne kehittyy jatkuvasti. Sosialistinen ela- manmuoto. neuvostovaltio- muoto, neuvostodemokratia ke- hittyvat ja muovautuu yhtenal- nen neuvostokansan kulttuuri. Tarkein, mdadarddvda tehtavd kypsdn sosialismin oloissa on talouden tasapainoisen kehi- tyksen turvaaminen. Tama ta- sapainoisuus saavutetaan talo- uden yha korkeamman kehitys- tason vallitessa. Neuvostoliitto on nykyisin maailman toiseksi suurin ja Euroopan suurin teol lisuusvalta. Vuodesta 1950 vuoteen 1960 maan teollisuus- potentiaali kaksinkertaistul, vuodesta 1960 vuoteen 1970 se kaksinkertaistui jalleen ja vuo- den 1980 loppuun tultaessa oh taas lahes kaksinkertaistunut. Neuvostoyhteiskunnan tule- vaisuus riippuu paljolti talou- dellisesta kehityksesta. viiden ja kymmenen vuoden paahan eteenpain emme saa unohtaa, etta nimenomaan nai- na vuosina perustetaan ja luo- daan kansantaloudellista jarjes- tysmuotoa, joka maalila sitten on sen astuessa 2000-luvulle.Sen taytyy kiteyittaa itseensd uuden ynteiskunnan perusplirteet ja jhanteet, kulkea edistyksen kar- jessa seka olennoida tieteen ja tuotannon yhdentymista, luovan ajattelun ja luovan tyon mur- tumatonta liittoa’, totesi Leonid Brezhnev NKP:n 26. edustaja- kokouksessa. Yhteiskunnan — sosiaalisen rakenteen erityispiirre nykyvai- heessa on neuvostoyhteiskun- nan luokkien ja sosiaaliryhmien lahentyminen tiella kohti tay- dellista sosiaalista yhdenlaatui- suutta. Sosialistisen vallanku- mouksen julistamaa yhteiskun- nan jdasenten tasavertaisuutta oikeuksien osalta toteutetaan yha taydellisemmin. Tsaarin ai- kana armotta riistetyista Venda- jan syrjaseutujen kansoista ja kansallisista ryhmista on jo ajat sitten tullut monikansaisen neuvostoperheen tdysiarvoisia jasenid. Maan poliittisen jarjestel- man muodostaa yleiskansalli- nen valtio, jonka johtavana ja Suuntaavana voimana on kom- munistinen puolue koko kansan puolue. Sivistyksen, tieteen ja tal- teen kohoamisen ansiosta maan henkisessaé elamassa on tapah- tunut merkittavid muutoksia. Henkisesta kulttuurista on tul- lut laajojen ty6tatekevien jouk- kojen omaisuutta. Valtaenem- mistolla tydGtatekevista on va- hintaan kahdeksanvuotinen koulusivistys. Tydtatekevien tarpeet ja vaatimukset henkisen elaman suhteen ovat kas- vaneet darettomasti. Niiden y- ha parempi tyydyttaminen on- kin yksi kuluvan viisivuotiskau- den tarkeimpia tehtavia. SOSIAALINEN RAKENNE eeeemere: Maailman ensimmiista so- sialistista yhteiskuntaa raken- nettiin kaksikymmenta vuotta: sosialismi voitti polittisesti lokakuun vallankumouksen my6ta ja taloudellisestt kolme- kymmentéluvun loppupuolella. Kolmekymmenté vuotta sen jalkeen tama yhteiskunta astul kehittyneen, kypsan sosialismin vaiheeseen. Neuvostoyhteiskunnan_ so- Siaalinen rakenne on voimak- kaasti muuttunut lyhyessd ajas- sa. Perusteellisimmat uudistuk- set toteutettiin kapitalismista sosialismiin siirtymisen kaudel- la: riistajaluokkien havittami- nen, pientavarataloutta harjoit- tavien pikkuporvarillisen talon- pojiston ja kotiteollisuuden- harjoittajien muuttuminen kolhoositalonpojiston ja osuus- toiminnallistettujen kotiteolli- suuden harjoittajien sosialisti- seksi luokaksi. Nain vakiintui laadullisesti uusi sosiaalinen rakenne, jonka muodostivat so- Sialistiset uurastajat. Kun sosialismia i viel ollut rakennettu, yhteiskunnan sosi- Neuvostoliiton kansantalou- dessa tyéskentelevastaé vdes- tésta on: tydlaisia kolhoositalonpoikia sivistyneistéa ja toimihenkiloita (luvut vuodelta 1979) 60,8% 10,7% 28,5 % adlisessa rakenteessa seka maarallisesti etta ominaispai- noltaan hallitsevana oli talon- pojisto: vuonna 1924 yksityis- talonpojat ja osuuskuntiin kuu- lumattomat —_ kotiteollisuuden harjoittajat (perheineen) muo- dostivat maan vdestosta 75,4 prosenttia, kolhoositalonpojat | .3 ja tyOvaenluokka 10,4 pro- senttia. Vuonna 1959 tydlaiset (perheineen) muodostivat jo puolet maan vdestésta, ja kol- hoositalonpojat vajaan kolman- neksen (yksityisten talonpoiki- en ja osuuskuntiin kuulumatto- mien kotiteollisuudenharjoitta- jien osuus oli tuohon aikaan jo haviavan pieni: 0,3 prosenttia) Naiden numeroiden perusteella voidaan arvioida seka teollista- misen laajuutta etta ty6vden- luokan vaikutuksen kasvua maan elamaan. Vuoden 1979 tietojen mu- kaan on Neuvostoliiton kansan- taloudessa _ ty6skentelevdsta vaestéstd tyOldisia 60,8 prosent- tia, kolhoositalonpojistoa 10,7 prosenttia ja sivistyneist6d ja toimihenkildita 28,5 prosenttia. Kaupungeissa tyOskentelee 70 prosenttia tyOssd kayvdsta va- estostd ja maaseudulla 30 pro- senttia. Nyt, yhteiskunnan sosiaali- sen yhdenlaatuisuuden kasvaes- sa, johtava osa on kuten ennen- kin ty6vaenluokalla. Juuri tama luokka ennen kaikkea turvaa ai- neellisen perustan neuvosto- yhteiskunnan henkiselle kehi- tykselle ja tyo6tatekevien hyvin- voinnin kohottamiselle. Kaikissa yhteiskunnan sosi- aalispoliittista elamaa johtavis- sa tadrkeimmissa pollittisissa laitoksissa ja jarjestdissa on tyGvaenluokka johtoasemassa. Noin 7 miljoonaa tydlaista on kommunisteja, miljoona_ ty6- ldista on eri tason neuvostojen kansanedustajia, liki 80 miljoo- naa tydlaista on ammattiliitto- jen jasenia. Kehittyneen — sosialistisen yhteiskunnan oloissa tapahtuu laadullisia muutoksia myés kol- hoositalonpojiston keskuudes- sa. Sen sivistys-ja ammattitaso kohoaa. Esimerkiksi’ teknisia asiantuntijoita oli kolhoosien tyontekiydista 16,7 prosenttia vuonna 1980 (4,5 prosenttia vuonna 1940 ja 10,2 prosenttia vuonna 1965). Tarkean osan yhteiskunnan sosiaalista rakennetta muodos- tavat sivistyneist6 ja toimihen- kilét. Vuoteen 1979 tultaessa oli tieteen piirissa tydskentele- vien sivistyneiston ryhman madara noussut huomattavasti (2,2-kertaiseksi vuoteen 1959 verrattuna) Samoin teknisen ja talousalan sivistyneist6n (1,9- kertaiseksi; insindGrien madara oli tuona aikana noussut yli 3,5- kertaiseksi). Osan sosialistisen yhteis- kunnan sosiaalista rakennetta muodostavat ne, jotka eivat tyoskentele tuotannossa — en- nen kaikkea opiskelijat, per- heenemannat ja eldkeldiset. Opiskelijoiden méaara (il- man ilta- ja kirjeopiskelijoita) kasvoi liki 1 ,5-kertaiseksi vuo- sina 1940-1980. «Korkeakou- luissa opiskelevien maara nousi 5.3-kertaiseksi ja teknikumeis- sa opiskelevien 3,7-kertaiseksi. Muutoksia on tapahtunut my6s kotona perhetta ja talo- utta hoitavien naisten ryhmas- sd. Kun vuonna 1959 heita oli 11,5 miljoonaa, niin vuonna 1975 enda 3 miljoonaa. Viime aikoina on noussut elakeldisten, taman neuvosto- yhteiskunnan tarkean yhteis- kuntaryhmdan, maara. Vuodesta 1941 vuoteen 1980 se on nous- sut yli 12-kertaiseksi. Nain suuri nousu johtuu siita, etta oikeus vanhuuselakkeeseen on ulotettu neuvostoyhteiskunnan kaikkiin sosiaaliryhmiin. Kehit- tyneelle sosialistiselle yhteis- kunnalle tyypillinen lainomai- suus on se, etta elake-edut jaetaan sosiaalisten ryhmien kesken yha tasaisemmin, ottaen huomioon heidan merkityksen- sa maan elamassa. On todettava, etta ihmisten sosiaalisella asemalla, elaman- muodolla ja henkisella olemuk- sella on yha enemman yhtalai- sia piirteita, jotka heijastavat heidan kuulumistaan yhtenai- seen neuvostokansaan. Tama johtaa yhteiskunnan sosiaali- sesti yhdenlaatuisen luokatto- man rakenteen asteittaiseen syntymiseen. INTENSITVISEN KEHITYKSEN TIE Kehittynyt sosialistinen yh- teiskunta kaikkien osatekydit- tensi ykseytend ei ole mikaan staattinen, muuttumaton ilmi6, vaan dynaamisesti kehittyva ‘jarjestelmaé. Se kulkee eteen- pain suuntaan, joka johtaa yha suurempaan eheyteen ja har- moniaan., K yse ei ole yksinomaan ta- louden intensiivisesta kehityk- sesta, joka On ominainen my6os kapitalistisille maille. Useiden kapitalististen maiden talous toimii jo padasiassa intensiivis- ten tekydiden pohjalta (tosin tyotatekevien joukkojen riiston oloissa). Kehittyneen __ sosialismin vallitessa kyseessa on paitsi ta- louden mydés_ yhteiskuntaela- man kaikkien muiden puolien paddasiassa intensiivinen (eika ekstensiivinen kuten tahan asti on ollut) kehitys. Maan talous-, Jatk. seur. siv.