| “ot Finnish Canadians “‘wisasing Editor - Veli Kentala Published weekly Monday by Vapaus Publishing Co. Ltd. 1088 Pape Ave., Toronto, Ontario M4K 3W5 : Telephone: Office and Editorial 425-5157. | Advertising rates upon application, translation free of charge | Second Class Mail Registration number 1076 Formerly: Vapaus, est. 1917 - Liekki, est. 1936 TILAUSHINNAT Can. 1 vk. $18.00, 6 kk. $10.00 Ulkomaille 1 vk. $20.00 Kaikki ilmoitukset tulee olla toimistossamme viimeistaan iimestyspaivaa edeltéavand maanantaina. nol ae SS AAA OU NRE LAMAR eS Ratios TAISTELU RAUHASTA - TAISTELU ELAMASTA! TUE RAUHANLIIKETTA! 671 Dantorth Ave.. Suite 301, Toronto, Ontario M4] 1L3 PUH: 469-342) Canada ja “tahtien sota” Kuinka toivottavaa olisikaan, etta Canadan kan- san suuri enemmisto ei alistuisi ulkoministeri Joseph Clarkin “aivopesuun” USA:n “tahtien sodan” osalta. Joseph Clark vakuutti noin viikko sitten, etta Canadalla ei ole talla hetkella suunnitelmaa Irittya Yhdysvaltain “tahtien sota” -ohjelmaan. Vain muutama viikko ennen Clarkin lohduttavaa. lausuntoa, vieraili USA:n Pentagonin “kuoleman- kauppiaat” Canadassa, tarjoten Canadan kapita- listeille kymmenien, kenties satojen miljoonien dol- larien asevarustelu-urakoita. Littonin tehdas Ontariossa, joka on jo vuosia valmistanut ohjusten osia Yhdysvalloille, sai entista suuremman apajan Pentagonin uusien aseiden osien valmistamisessa. Fi ole epailystakaan, etteikd Canadan ilmatilaa tultaisi aikanaan kayttamaan “tahtien sota”-aseiden kokeilussa, ja jos kokeilut joskus johtavat todelli- seen kaytt6o0n, tulee Canada olemaan putoilevien ohjusten alla, josta olisi seurauksena suunnaton tuho! Canadan ulkoministeri piti “tahtien sota’-aseiden kehittamista hyodyllisena, jarkevana (prudent), “Neuvostoliiton vastaavia kokeita vastaan!” Clark hyvin tietaa, etta Neuvostoliitto ei ole aloittanut yh- taan uutta asekierretta eika ole aloittanut avaruuden aseistamistakaan, mutta jos USA aloittaa avaruuden aseistamisen, on Neuvostoliiton siihen my6s vas- lattava. Toinen jarjet6n Clarkin vaite on se, etta USA:n “tahtien sota” uhkaus vaikuttaa myOonteisesti alkaviin USA—Neuvostoliitto neuvotteluihin, Clarkin hyvin tietaessa, etta USA:n asevarustelun laajentaminen neuvottelujen aikana, tulee melko varmasti tyrmaa- mdan neuvottelut kokonaan. Yhdysvaltain puolustussihteeri Caspar Weinber- ger antoi lausunnon 10.2., etta USA ef tule perdaan- tymaan “tahtien sota”-aseiden valmistamisesta. Edellisviikonvaiheessa annetussa Neuvosioliiton virallisessa lausunnossa tuomittiin Yhdysvaltain uusi budjetti, jossa varoja lisattiin asemenoihin, erityisesti “tahtien sodan” aseisiin. “Nyt, kun USA:n hallitus alkaa toteuttamaan “tahtien sota” suunnitelmaa, tulee se jluomaan uhkaavan varion my6s Geneven alkaville neuvotteluille”, sanottiin Neuvostoliiton fausunnossa. Tassa tosiasioiden valossa on Canadan paami- nisterin jarjet6nta vdittaa, ettaé uhka ja uhkailu lisdisi luottamusta ja sité ilmapiiria, mita tarvitaan ase- riisuntasopimuksen aikaansaamiseksi. -] tuksen | kaikkein eniten levinnyt latina- "Va tinalaisessa : “Caracas si Roomaldiskato- | lisen kirkon paamiehen paavi | Johannes Paavali II eridisiin la- | tinalaisen | suuntautuva matka on hyvin po- - liittinen, Amerikan maihin Venezuelassa paavi on ta- |} vannut valtion johtajia ja eri puolueiden edustajia uskonnol- f listen johtajien ohella. Paavi ja | presidentti Jaime Lusinchin ka- sittelivat | kansainvalisia ongelmia, mm, ; Keski-Amerikan | Lehtitietojen mukaan paavi il- | maisi tukensa contadora-ryh- | man toimille alueen jannitty- | neen tilanteen selvittamiseksi. yksityiskohtaisesti tilannetta. Paavion matkallaan vastus- tanut jalleen avoimesti vapau- teologiaa. joka on laisen Amerikan katolisissa pli- reiss4 seka hiukan erilaisessa muodossa Afrikan kehitys- maissa. Puhuessaan Caracasis- sa venezuelaisille papeille paa- vi arvosteli jyrkasti niita kir- konmiehia, jotka hanen mukaan vaaristelevat evankeliumin sa- , geressiivinen 1 politiikka aluee el- la ja.tuomitaan Washingtonin ts } - julistamaton sota Nicaraguaa ae vastaan. Kirjelmassa kehote- } taan paavia edistamaan Keski- © Paavin matkaan latinalaises- sa Amerikassa liittyy hyvin pal- jon politiikkaa. nomaa kayttaéen sita kuvitellun maanpaallisen vapautuksen et- simiseen., Venezuelan Keski-Ameri- kan kansojen solidaarisuusko- mitea ojensi paaville kirjelman, USA kiristaa taas Korean niemimaalla Séul — Yhdysvallat ja Ete- la-Korea aloittivat 1.2. perin- teiset jokavuotiset sotaharjoi- tukset, joihin § osallistui yli 200,000 sotilasta. Etela-Koreassa olevien 40,000 amerikkalaissotilaan li- saksi kolme kuukautta kestaviin harjoituksiin osallistui mydés muita amerikkalaisia yksikdita ja laivaston aluksia. Pohjois-Korea on jyrkin sa- noin tuominnut sotaharjoitukset ja sanonut, etta ne saattavat johtaa ‘‘mina hetkena tahansa hyOkkayssotaan’’ maan_ poh- joisosaa vastaan. Pohjois-Ko- rea on myOs harjoitusten vuoks! peruuttanut sovitut talous- ja Punaisen Ristin neuvottelut Etela-Korean kanssa ja toden- ‘nut, etta harjoitusten jarjestami- nen on tuhonnut niiden keskus- telujen ilmapilrin. NEUVOSTOLITTO TUOMITSI Neuvostoliiton — tiedotus- valineet tuomitsivat Etela-Ko- rean ja Yhdysvaltain yhteiset sotaharjoitukset. Tiedotusvali- neet syyttivat Yhdysvaltoja suunnitelmista kayttaa Etela- Koreaa ohjusten sijoittelukent- tana. Sovetskaja Rossija-lehden mukaan harjoitukset tahtaavat jannityksen yllapitamiseen Ko- reoissa ja rajahdysalttiin tilan- teen luomiseen Kauko-idassa. Seka Sovetskaja Rossiya et- ta armeijan aanenkannattaja ‘Krasnaja Zvezda pitivat sota- harjoituksia ‘“‘alueen rauhan- ty6n romuttamisena ja esteena loytaa rauhanomainen ratkaisu Koreoiden ongelmiin”’. Budjetti on hallituksen toi- menpide, joka peljatlaa ennen ja my6és jalkeen verojen mak- samisen. A: ES: Tosiasia on, etta kapitalismi ja imperialismi tar- vitsee vihan ja epaluulon ilmapiiria yllapitaakseen asevarustelun lisaamista, silla asevarustelu USA:ssa ei ole ainoastaan paras voittoilumahdollisuus alan teollisuudellie, vaan myos, ja ennenkaikkea, vara- venttiili lisaantyville voitoille, yhteiskunnallisen velan lisaajana voitoista lisaantyvalle padomalle. Kapita- lismin ja imperialismin taloudellinen luonne on suurin vaara rauhalle, koska elamantapa ei voi toimia rau- han olosuhteissa. Jo edellisen, lyhyen hallituskauden aikana osoitti Joseph Clark haalyvaisyytensa, yhden jarkevan lausunnon jalkeen ulostettiin kymmenen jarjetonta. Mulroneyn hallituksessa jatkaa Joseph Clark perin- teitéan vastustaen (ndenndaisesti) ja kannattaen USA:n impeérialismin otteita, jonka uhrimaan ulko- ministerina herra Clark toimii. Amerikan ongelmien rauhan- —omaista ratkaisemista. Toisessa, Salvadorin kan- san solidaarisuuskomitean kir- jelmassa esitetaan lukuisia to- disteita terrorista, jonka Duar- ten amerikkalaismielinen halli- tus on kaynnistanyt Reaganin hallituksen tuella. Vayrynen Zimbabwessa Zimbabwen asemaa maana, jolla ei ole lainkaan merenran- taa, selosti paadministeri Robert Mugabe 24.1. Zimbabwessa vi- rallisella vierailulla olevalle ul- koministeri Paavo Vayryselle. Mugabe kertoi Etela-A fri- kan tasavallan hairitsevan Zim- babwen yhteyksia Mosambikin satamiin, jotta Zimbabwe olisi riippuvainen Etela-Afrikan lii- kenneyhteyksista. Zimbabwella on Mugaben mukaan tuhansia miehia suoje- lemassa Mosambikin rautatie- ja maantieverkostoa Etela-Af- rikan tukemien kapinallisten hyOokkayksilta. Suomalaistoimittajille Mu- gabe sanoi Mosambikissa ole- vien sotilaiden maaraksi kolme pataljoonaa., Mugabe ja maan ulkominis- teri Wittness Mangwende kavi- vat Suomessa vuonna 1981, Vayrynen oli tuolloin YK:ssa. Mangwendelle Vayrynen selosti Suomen asemaa ja po- littikkaa. Tama puolestaan pu- hui etelaisen Afrikan ongelmis- ta. Paivall4é Vayrynen teki ly- hyen kohteliaisuuskaynnin myé6s presidentti Canaan Ba- nanan luo. Presidentin asema Zimbabwessa on lahinné muo- dollinen. Vayrynen allekirjoitti Hara- ressa yhdessa valtiovarainmi- nisteri Bernard Chidzeron kanssa sopimuksen Suomen kolmannesta _ kehitysluotosta Zimbabwelle. Aikaisemmin ‘Suomi on myontanyt kaksi 15 miljoonan markan luottoa, 25 miljoonaa markkaa. Uusin luotto on tarkoitettu Suomesta tuleviin toimituksiin, Esilla ovat olleet sellu- ja pa- peritehtaaseen liittyvat hankin- nat. Suomen hallitus oli valtuut- tanut suurlahettilds Garth Castrenin tai tamadn maarda- man henkil6én allekinoittamaan luoton. Castren maardasi tehta- vaan Vayrysen.