eislakosta ei yksimielisyytté Puolassa 5 oy Nee SEES ve eS ones Eiri gee welts GES . St R, Pare ot) $ Ristiriitoja ay- nes * oon AJ Ke ; ay Ceo atte aa: Walesaa ei enda kanniskella Puolan joka kaupungissa. Ristiriidat Puolan uuden ammatillisen keskusjarjestdn Solidaarisuuden sisalla ovat viime pdivind lisdantyneet. Tama johtuu talla hetkella siita, etta radikaalisempi ns. Gdans- kin siipi ajaa maahan voimak- kaasti yleislakkoa, mutta mal- tilliset haluavat viela odottaa ennen kuin turvaudutaan nain radikaaleihin toimiin. Viime pdivind on etenkin Gdanskissa valmisteltu ehdo- tettua yleislakkoa. Tama lakko alkaisi sen jalkeen mikali Puo- lan korkein oikeus ei istunnos- saan hyvaksy Solidaarisuuden alkuperdisia saantoja. Kun Solidaarisuus rekiste- rditiin vajaa kolme viikkoa sit- ten teki Varsovan piirioikeus sdantoihin muutamia muutok- sia. Niisté merkittavammat o- isymys puolueen johtavan roolin tunnustamisessa itse sdann6issé ja lakko-oikeuspy- kala. Piirioikeuden mukaan tar- vitaan ammattiyhdistyslakia ennen kuin sellainen pykala voi- daan virallisiin saantdihin lisa- ta. Asken naytti silta, ettaé ky- symykset ratkeavat neuvotte- luissa, mutta viimepdivinad ti- lanne on jalleen kiristynyt mm. lukuisten pistelakkojen johdos- ta. POHJOLA JYRKKA, ETELA MALTILLINEN Solidaarisuuden jyrkinta sii- pea edustaa Gdanskin johtama rannikkoseutu ja maltillisimpia ovat varsovalaiset ja Sleesian tyélaisalueen tydlaiset. Naista viimeksi mainituissa on hyvin yleisesti alueliittojen johtoase- ma kommunisteilla. Namakaan eivat kylla lak- koa sinansd vastusta, mutta pitavat sita kaikkein viimeisim- pana aseena etenkin taman het- ken vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Osansa on myés silla, etta Gdanskin alueella lakkojohtajat ovat koko maata ajatellen nuo- ria ja siten heilla on lakon sattu- essa vahiten menetettévda. . Gdanskilaisilla on Solidaa- risuudessa kuitenkin enemman voimaa kuin heidan lukuméa- ransa edellyttdisi. Tama perus- 4 tuu siihen, etta tapahtumat al- Koivat juuri rannikolta, Monet Solidaarisuuden toimihenkilét eivat mydskaan sinansd ole radikaaleja. Niinpa pari viikkoa sitten pidetyssa Solidaarisuuden keskushalli- tuksen kokouksessa liiton la- kimies kysyi, etta tajuavatko valtuutetut mita yleislakko mer- kitsee. Han totesi, etta Puolan historia ei tunne yleislakkoa ja etta vahin mita siita seuraisi olisi hallituksen ero. Silloin vain yksi hallituksen jasen vaati loppuun asti yleis- lakkoa. KOR KADONNUT KUVIOISTA Mielenkiintoista on mydés ns, ty6ldisten puolustusjarjes- ttn KOR:n taydellinen katoa- minen solidaarisuuden liepeil- ta. Viela kaksi kuukautta sitten Walesa antoi tunnustusta KOR:Ie siitaé avusta jota ne ovat hanen mukaansa ty6olai- sille vaikeissa tilanteissa anta- neet, Mutta nyt ovat tapahtumat vyoryneet KOR:n ohi. KOR on selvasti todettu antisosialisti- seksi jarjest6ksi ja nykyaan ei enda kukaan halua olla anti- sosialisti. Se ei ole edes enaa ex ¢ e muotia opiskelijaptireissakadan. Std, me eam a Oy. ee £, +2 sense es nae BREA t 3 FO oe AS ee CE ee, ue ee * BE Ny we ex iJ ae WALESA VAATII JO HUOMIOTA Myé6s Solidaarisuuden joh- taja Lech Walesa on muuttunut naina kuukausina. Ennen han totesi itsestaan, etta ‘mina olen vain tavallinen tydldinen’. Nyt dskettéin suorittamal- laan maaseutukiertueella han syytti Katowicen Solidaari- suutta, etta vastaanotto ei ollut yhtaé komea kuin Krakovassa. Siella hanet kannettiin ihmisten paiden paalla laulujen soidessa, mutta Katowicessa suhtaudut- tiin kuin tyévdenliikkeen johta- jaan ainakin. Tama hanen va- lituksensa aiheutti suurta nar- kastysta Katowicin tydldisten keskuudessa. Walesaa luonnollisesti ar- vostetaan kaikkialla, mutta kansallissankarin maine tuntuu olevan jo rapistumassa. Yha useammin kuulee hanta nimi- tettavan jopa diivaksi ja samoin arvostellaan hanen hatikdityja lansilehdille antamiaan lausun- toja. Kuitenkin on siis vaaraa vaitttad, etta han olisi suosionsa menettanyt. Legenda on vain muuttumassa todellisuudeksi. Ja lisaksi taytyy muistaa, etta Walesa on viime pdivina valt- tanyt liittymasté Gdanskin ra- sotilaallista lienny Moskova (KU-Seppo Laakso) — Neuvostoliitto toi- voo etta Etykin Madridin seu- rantakokous sopisi ennen kaik- kea Euroopan sotilaallista lien- nytysta ja aseistariisuntaa kos- kevan konferenssin pitamisesta. Nain totesi ulkoministeri Andrei Gromyko neuvotelles- saan Italian ulkoministerin E- milio Colombon kanssa Mos- kovassa asken. Gromyko toivoi kaikkien ETY-maiden suhtau- tuvan rakentavasti seuranta- kokoukseen, joka alkoi 11. mar- raskuuta, Gromykon mukaan keskei- nen kysymys Madridissa on, jatkaako tapaaminen rakenta- vaa tyota ETYKn Helsingin paatdsasiakirjan hengessa vai ajautuuko se vastakkainasette- luun ja hyddytt6maan sana- sotaan. Neuvostoliitto haluaa tapaamisen tuovan kansoille hyédyllisia tuloksia ja vahvis- tavan niiden toiveita rauhan- omaisesta tulevaisuudesta. Neuvostoliitto on pyrkinyt aloitteillaan ja puheenvuoroil- laan jatkamaan liennytysta ja ulottamaan — liennytyskehityk- sen my6és muille aloille, Neuvostolehdissa on kasi- telty laajasti idan ja lannen yhteistyGn suomia etuja. Kan- sainvalinen Elamé-lehti mainit- si tasta Suomen ja Neuvosto- dikaalien mielipiteisiin, han on antanut ymmartéa tasapainoi- levansa eri siipien valilla. ONGELMIA VIELA EDESSA Solidaarisuus on kuitenkin tosiasiallisesti maan ainoa am- maltillinen keskusjarjest6 ja se on virallisesti tunnustettu osak- si sosialistista Puolaa. Mutta taytyy kuitenkin huo- mata, etta Solidaarisuus on viela vasta luomassa itseddn., Viela ei ole mitéan nayttod kuinka se toimii tilanteen nor- malisoituessa. Ja tassa suhteessa taytyy muistaa sen erittdin laaja pohja. Kuinkahan helposti esimerkiksi yksityistalonpojat ja kaupunki- en kuluttajat mahtuvat yhteisen ammattiliiton alle. KU Risto Korhonen shorter htt” “iepeibenaaaiinmmamltag i: Cela Cae AE eds — Johtaja puhui niin kauniisti Puolan lakoista eilen — tuotin mekin nyt nama palkankorotusvaatimuksemme. sesti kayvaa liiton suhteet mallikelpoisena esimerkkina askettdin ilmesty- neessaé numerossaan. NL SEURAA PARIISIN TAPAAMISTA Liittokansleri Helmut Sch- midtin pikavierailuun presi- dentti Valery Giscard d’Estain- gin luo Pariisiin kohdistuu nyt erityisen suuri mielenkiinto, uu- tistoimisto Tassin tarkkailija totesi asken. Tama johtuu Tassin mukaan siita, etta liitto- tasavalta ja Ranska haluavat yhdenmukaistaa politiikkaansa USAn uutta johtoa kohtaan. Tassin mukaan Lansi-Eu- roopan maat ovat huolestuneita USAn politiikasta, joka kayn- nistyi Carterin hallinnon aika- na. Painostuskampanja varus- telumenojen liséamiseksi on kohdistunut etenkin liittotasa- valtaan, mutta Tassin mukaan painostus ei saa vastakaikua Euroopassa. USA saattaa esittéa Bon- nille kuitenkin entista suurem- pia vaatimuksia sotilasmenojen liséamiseksi, Tassin tarkkailija toteaa. Mm. juuri siksi Pariisin tapaamisen tuloksia odotetaan Moskovassa erittdin suurella mielenkiinnolla. Pdivan kysymys ndet on lahteek6 Lansi-Euroopan johto seuraamaan USAn todennakéi- 4a politiikkaaa vai haluaako se jatkaa liennytysta painostuksesta huolimatta. Peru vasemmalle Lima - Perun ensimmiisissa kunnallisvaaleissa 14 vuoteen Saavutti vasemmiston vaaliliitto huomattavan kannatuslisayk- sen, voittaen enemmistén kuu- dessa maakunnassa, seka maan toiseksi suurimmassa kaupun- gissa Arequipassa. Viela epataydellisten tieto- jen mukaan (24.11.) sailytti Popular Action puolue johtoa- seman maassa 35 prosentilla, vasemmiston kannatuksen ol- tua 27 prosenttia ja kritillis- demokraattien 21%. Edellisissa yleisissa vaaleissa sai oikeisto 45%, erillinen vasemmisto 15 prosenttia, joten vasemmiston eteneminen oli varsin huomat- tava, oitto liberaaleille Montreal — Liberaalit voitti- vat kaikki nelja Quebecissa 17.11. suoritetuista taytevaaleista. Liberaalien Quebecin johta- ja Clayde Ryan sanoi vaalien osoittavan yha liséantyvaa luot- tamusta liberaalipuolueeseen. Rene Levesque ilmaisi pet- tymyksensa vaalien johdosta. Hanen puolueensa Parti Que- becois on havinnyt | 1 taytevaa- lia neljan hallitusvuotensa ai- kana, eika se lupaa hyvaa mah- dollisesti ensi kevaana suori- tettavia Quebecin maakunta- vaaleja silmallapitaen, vaikka- kaan taéytevaalihaviot eivat vaa- rannakaan viela voimasuhteita, Parti Quebecoisin pitaessa vie- l4 hallussaan 68 istuinta libe- raalien 34:44 vastaan.