B.BARAHTA, '
historian lisensiaatti :

Pekingilaisessa Dongfengin
tavaratalossa ei ollut aiemmin
koettu sellaista vaenpaljoutta.
Runsaat 3,000 henkea oli jo
pikkutunneilla asettunut jonot-
tamaan jaakaappeja tavarata-
lossa jarjestettyyn laajaan ko-
dinkoneiden myyntinayttelyyn.
‘Kiinan kansantasavallan leh-
dist6ssa tama tapaus mainittiin
nakyvana osoituksena Kiinan
ty6tatekevien kasvavasta hy-
vinvoinnista.

Viime vuosina talla alallaon
todellakin tapahtunut muutok-
sia. Myymaldissa tarjolla ole-
vien kestokulutushyédykkeiden
ja elintarvikkeiden valikoima
laajenee. Aiempien tuttujen po-
liittisten iskulauseiden  sijaan
kaduille on ilmestynyt japani-
laisten nauhureiden ja varite-
levisioiden, lansisaksalaisten
henkiléautojen, — kotimaisten
rannekellojen ja laskimien mai-
noksia.,

Lukuisilla toreilla kaydaan
vilkasta kauppaa. Talonpojat
tuovat. sinne aamuisin tyéns4
hedelmia polkupy6rilla ja bam-
busta valmistetuilla korennoil-
la. Kaupungeissa avataan yk-
sityisia ruokaloita ja muita pal-
velualan pienyrityksia.

Kaupunkilaiset pukeutuvat
paremmin ja monipuolisemmin
kuin viel4 askettdain. Kansan
Paivalehti kertoo, etta maassa
valmistetaan nykydan vuosit-
tain keskimaarin 30 metria kan-
gasta henkea kohti. Kiinalainen
nuorisolehti neuvoo  seuraa-
maan muotia eika née mitéan
hdpeaillista siina, etta neitonen
Ottaa permanentin ja kayttaéa
meikkia. Kiinalaiset lamput
syttyvat iltaisin baarien ja ra-
vintoloiden kylttien ylapuolella,
eivatka niiden - etenkaan yksi-
tyisten ravitsemusliikkeiden -
mainokset aina soinnu yhteen
virallisten tunnusten kanssa.,
Esimerkiksi Sichuanin maa-
kunnan hallintollisessa keskuk-
sessa Chengdunissa toimivan
suositun nuorisokahvilan mai-
nosteksti julistaa: ““Elaman on-
nea ei ole vain rahan saaminen
sdast66n, vaan mydés kyky tuh-
lata sita iloisesti ja jarkevasti.”’

PALKAT JA TAVARAT

Vaest6n aineellisen ja si-
vistyksellisen elintason kohot-
taminen on julistettu KKP:n
sisapolitiikan yhdeksi perusteh-
tavaksi. Vuosikaudet kestaneen
asketismin Ja ‘“kasarmikommu-
nismin” saarnaamisen jalkeen
lehdistéssa puidaan avomesti
ty6tatekevien aineellisen hy-
vinvoinnin kasvuun liittyvia ky-
symyksia ja esitetaan asiaa kos-
kevia tilastotietoja. Aikakaus-
lehti Lilun Yuoekan Kkirjoitti
jokin aika sitten, etta kun
vuonna 1978 tydéldisten ja toi-
mihenkiléiden keskimaarainen
vuosipalkka (palkkiot mukaan
luettuna) oli 614 juania, niin
vuonna 1983 se oli noussut 826
juaniin, Vuoden 1984 ensim-
mdaisella puoliskolla palkkojen

ja palkkioiden kokonaissumma

oli Kiinan  valtiollisen_ tilas-
tohallinnon tietojen mukaan 9,2
prosenttia suurempi kuin edelli-
sen vuoden vastaavana ajanjak-
sona: elakkeiden, tyékyvytté-
myysavustusten ja huoltajan
menetyksen johdosta maksetta-
vien avustusten kasvu oli kes-
kimaarin 19 prosenttia. Aika-
kauslehti Hongqi totesi saman-
aikaisesti huolestuneena, etta
palkka- ja palkkiovaranto kas-
vaa huomattavasti nopeammin
kuin ty6n tuottavuus ja tuotan-
non volyymi.

Vain muutama vuosi sitten
kiinalaisessa perheessa haaveil-
tiin polkupy6ran, ompeluko-
neen ja rannekellon hankkimi-
sesta. Nykydan suunnitellaan
toisinaan jo television, pesu-
koneen tai jaakaapin ostamista.
Vuonna 1983 ndaiden ja erdiden
muiden  kestokulutushyddyk-
keiden hintoja alennetttin, ja
niiden tuotanto osoittaa kasvua.
Vuonna 1979 Kiinassa valmis-
tettiin vain 300 kotikaytt66n
tarkoitettua pesukonetta ja noin
17,000 jaakaappia; vuonna
1983 vastaavat tuotantoluvut
olivat 3.5 miljoonaa ja 180,000.
Tilastohallinnon mukaan Kii-
nassa on nykyaan 100:aa kau-
punkilaisperhetta kohden 70
televisiota, 24 magnetofonia, 8
valokuvauskonetta, 68 ompelu-
konetta, 100 tuuletinta, 250
rannekelloa ja 160 polkupyo-
raa.

Kiinan vaeston valtaenem-
mist6 asuu kuitenkin maaseu-
dulla, jossa nama luvut ovat
virallisten tietojen mukaan tois-
taiseksi huomattavasti alhai-
semmat kuin kaupungeissa,
Vuonna 1983 maaseudulla oli
100 perhetta kohti 90 ranne-
kelloa, 38 ompelukonetta, 63
polkupyoraa, 57 radiovastaan-
otinta ja 4 televisiota.

ASUNTO-ONGELMA

Runsaat 20 vuotta kesta-
neen tauon jalkeen asuntotuo-
tanto on kaynnistynyt jalleen
koko maan mitassa. Polttavan.
asunto-ongelman ratkaisemista
varten valtion budjettiin vara-
taan vuosittain 10 miljardia
juania. Suta huolimatta ratkai-
su on viela kaukana. Sano-
malehti China Dailyn tietojen
mukaan noin 70 miljoonaa ta-
loa maaseudulla eli 40 prosent-
tia maaseudun asuntokannasta
on vailla sahk6a ja useimmat
kylat j4avat joka vuosi kahdeksi
kuukaudeksi ilman polttoainei-
ta. Tilanne kaupungeissa ei ole
toistaiseksi kovinkaan paljon
paremipi. Ammattillittojen sa-
nomalehti luonnehti Tatyuanin
aan koneenrakennus  tehtaan
tyélaisten ja toimihenkildiden
asunto-oloja tyypillisiksi: kah-
dentoista neliémetrin huonees-
sa asuu yleensa _ seitsen-
henkinen perhe, yhdeksaa per-
hetta kohti on kaytéssa kaksi
vesihanaa, kun keittidta ei ole,
ruoka joudutaan valmistamaan

we

yhteisessa kaytaévassé. Aika-
kauslehti Liaowangin laskel-
mien mukaan Kiinalta menee
nykyisella asuntotuotantovauh-
dilla vahintaan 62 vuotta ennen
kuin ongelma on ratkaistu edes
valtaosassa kaupunkeja.
Kiinan talonpoikien elin-
tasossa on tapahtunut joitakin
muutoksia. Maan Iehdistéssa
taman katsotaan johtuvan siita,
etta valtio on korottanut maa-
talouden tyottajahintoja 164
prosenttia vuodesta 1952 ja
ottanut maaseudulla kayttddn
“perhe- tai erikoisurakan muo-
dossa toteutuvan tuotannollisen
vastuun jarjestelman”’.
Aikakauslehti Hongqi_ kir-
joittaa, etta 1970-luvun lopulla
maaseudulla toimivissa tuotan-
toprikaateissa keskimdédradinen
vuositulo oli vajaat 60 juania
henkea kohtija talonpoikien toi-
meentulo kerrassaan surkea;
vuonna 1983 vastaava tulo oli
runsaat 300 juania. Kiinan tie-

dotusvalineet ylistavat vauraita -

talouksia, joiden vuositulot y-
littavat usein jo 10,000 juanin
tason. Kansan Paivalehden tie-
tojen mukaan tallaisten talouk-
sien hallussa on nykydan kaksi
kolmasosaa maaseudun trakto-
rikannasta.

TYOLLISTAMIS-
ONGELMA
YHA RATKAISEMATTA

Kiinan johtavat taloustietei-
lijat ovat sita mielta, etta tapah-
tuneista muutoksista huolimat-
ta vaest6 elaa edelleen hyvin
koyhasti. Tydllistamisongelma
pysyy edelleen polttavana.
Kansantalouden kehittamisen
6. viisivuotissuunnitelma
(1981-1985) edellyttaa 28 mil-
joonan ty6paikan luomista mut-
ta siita huolimatta taman tehta-
van lopullinen ratkaisu siirtyy
varsin kaukaiseen tulevaisuu-
teen,

Kiinassa 1970-luvun lopul-

la suoritettu palkankorotus kos-
ki vain vajaata 50 prosenttia
tyOlaisista ja toimihenkildista.
Palkankorotus oli keskimdarin
5,7 juania kuukaudessa ty6n-
tekijaa kohden. Lehdet kirjoitti-
vat, etta kyseiset toimenpiteet
koskivat paaasiassa nuoria ty6-
laisid, henkisen ty6n tekijdita,
kulttuurialan toimihenkildita
jne,

Lehtitietojen mukaan nuor-
ten tyélaisten ja toimihenkiléi-
den keskimaardinen kuukausi-
palkka on nykydan vajaat 50
juania. Peruskoulunopettajat ja
kulttuurityGntekijat saavat
suunnilleen samanlaista palk-
kaa.

Koulutus ja terveydenhuol-
to pysyvat Kiinassa maksullisi-
na, Lukukausimaksu  valtion
kouluissa on 5-7 juania puo-
lessa vuodessa ja viime vuosina
ilmaantuneissa yksityisissa
kouluissa kuukausimaksu on 7-
10 juania. Keuhkokuumeeseen
sairastuneen lapsen 8 vuoro-

uinen hoito (ilm

ravintoa) maksaa valtion sai-
raalassa erdille vaestéryhmille

16 juania ja kolme lastenlaa-
kariss4é kayntia 5 juania. Sai-
raalat veloittavat ravinnosta ja
laakkeista erikseen.

SAAVUTUSTEN
SUHTEELLISUUS

Eritelless4an Kiinan tyota-
tekevien nykyisté  elintasoa
maan tiedotusvdlineet toteavat,
etta saavutetut osoittimet ovat
varsin suhteellisia, Eraissa kir-
joituksissa mainitaan tassa yh-
teydessa joitakin tietoja elintar-
vikkeiden tuotannosta asukasta
kohti. Maan vuotuiset elintar-
vikevarat ovat asukasta kohti
keskimaarin 350 kg viljaa (ka-
siteltya), 3,5 kg kasvisdljya ja
sokeria, 250 kg teeta ja 1,5 kg
maitotuotteita. Varapaaminis-
tert Tian Jiyunin sanojen mu-
kaan vdest6n ruokavalio koos-
tuu pdaasiallisesti karkeasta,
vahakalorisesta ruoasta, ja vain
32 prosenttia siita on elintarvi-
keteollisuuden tuotteita. Vuon-
na 1979 sianliha oli kaupun-
geissa saannostelyn alaista ja
kuukausiannos asukasta kohti
100-125 grammaa (Pekingia ja
eraita muita suurkaupunkeja
lukuun ottamatta). Nykydan
taman kiinalaiseen  keittid6n
tarkeand kuuluvan tuotteen hin-
taa on nostettu ja sita myydaan
vapaasti. Kaupunkivaeston
sianlihan kulutus oli vuonna
1983 keskimaarin 12 kg asu-
kasta kohti. Kaikki nama luvut
ovat kiinalaisten lehtitietojen
mukaan ” paljon . alhaisempia
kuin monissa kehitysmaissa ja
osoittvat tyGtekevien elintason
kohoamisen varsin  suhteelli-
seksi.

HINNANKOROTUSTEN
JA INFLAATION
VAIKUTUS

Viime vuosina Kiinan ty6-
tatekevien elintaso on psoitta-
nut hienoista nousua, mutta ku-
ten tunnettu kiinalainen talous-
tieteilijaa Xue Mugiao osoittaa,
hinnankorotukset ja inflaatio te-
kevat taman kehitystendenssin
lahes tyhjaksi. Yleinen vahit-
tdishintaindeksi on  noussut
viime vuosina kaupungeissa
66,3 prosenttia ja maaseudulla
23,3 prosenttia. Kaikki tamad
verottaa Xue Mugiaon mukaan
tuntuvasti ty6tatekevien kukka-
roa ja johtaa elinkustannusten
kasvuun. Vuonna 1978 elin-
kustannukset olivat kaupun-
geissa keskimaarin 316 juania
asukasta kohti vuodessa; vuon-
na 1983 ne olivat jo 526 juania
eli 66,5 prosenttia korkeammat.
On luonnollista, etta tyélaiset ja
toimthenkilét ilmaisevat yha
useammin tyytymatt6myytensa
taman johdosta,  kirjoittavat
lehdet.

Inflaatiosta kertoo se, etta
Kiinan valtiovarainministeri6n
tietojen mukaan liikkeessa o-
leva rahamaara “‘kasvoi yletté-
masti” vuonna 1983 ja nousi
20,7 prosenttia edellisvuodes-
ta. Xue Muqiao pitéa levotto-

‘muutta herdtta@vana  oireena

my6s vaest6n sdastokassoihin

‘tekemien talletusten —

kemien talletusten kasvua,
Vuonna 1983 ‘naiden talletus-
ten kokonaissumma oli 83,9
miljardia juania eli nelja kertaa |
niin suuri kuin vuonna 1978,
On ilmeisen selvaa, etta ta-
lousjarjestelman reformia kos-

‘keva KKP:n keskuskomitean

viime taysistunnon paatés tulee
vaikuttamaan tietyssa mdaarin
Kiinan  ty6étatekevien _ elin-
tasoon. Uudistus  edellyttaa
muun muassa tarkeimpien maa-
taloustuotteiden ja apuelinkei-
nojen tuotteiden seka joidenkin
raaka-aineiden nykyisen tuot-
taja- ja vahittaishintajarjetel-
man tarkistamista. Virallisten
tietojen mukaan riisin, kasvi-
dljyn, lihan, kalan, stipikarjan,
vihannesten, hiilen ja puuvillan
vakaiden vahittdishintojen ylla-
pitamiseen suunnattavat val-
tion tukimaksut ovat nykyisin
Kiinassa yli 20 miljardia juania
vuodessa. §Keskuskomitean
paatos edellyttaa, etta “‘tallai-
nen asiantila on lopetettava”’
kaventamalla yhtendisten val-
tionhintojen alaa ja siirtymalla
“liukuviin” ja “vapaisiin” hin-
toihin,

Kiinan lehdist6n kirjoitte-
lusta pdaatellen tunnuslause
“rikastukoon joku muita nope-
ammin”’ synnyttaa tiettya tyy-
tymatt6myytta niin tyétateke-
vien kuin paikallisten johtajien-
kin keskuudessa. Taman ‘tun-
nuksen toteuttaminen on jo joh-
tanut varakkaan kerrostuman il-
mestymiseen. kaupungeissa
(yksityisyrittajat) ja maaseu-
dulla (yksityiset talonpojat).
Tasta huolimatta Kansan Pai-
valehti kehotti eraassa aihetta
kasittelevassa paakirjoitukses-
saan “olemaan pelkdamatta
tata tendenssia”’.

Buenos Aires — Pinochetin
juntan salainen poliisi pidatti
ainakin 270 henkea, jotka osal-
listuivat Chilen  sosialistisen
puolueen perustamisen 52-vuo-
tisjuhlakokoukseen, Taman sa-
moin kuin kaikkien muidenkin
poliittisten puolueiden toiminta
kiellettiin vuoden 1973 syys-
kuussa tehdyn  sotilasvallan-
kaappauksen jalkeen.

Santiagosta saapuneiden
tietojen mukaan aseistetut ka-
rabinieerit tunkeutuivat raken-
nukseen, jossa kokousta pidet-
tiin maanalaisuuden olosuh-
teissa, pidattivat kaikki osanot-
tajat ja heittivat heidat valmiina
odottaviin poliisibusseihin.

Pidatettyjen joukossa oli
noin 60 naista ja lasta. Heita
syytetéan toimien valmistelus-
ta, jotka tahtaavat yleisen jar-
jestyksen rikkomiseen suunni-
teltujen polittisten kokousten
aikana, joille viranomaiset eivat
ole antaneet lupaa.

Pidatettyjen. joukossa on
Orlando Letelierin poika Juan
Pablo Letelier. Orlando Lete-
lier oli Salvador Allenden hal-
lituksen ministeri, joka murhat-
tiin. Washingtonissa vuonna
1976,